sunnuntai 15. marraskuuta 2015

101 mielipidettä

Rouva oli muutaman päivän muistellut maailman parasta kanaa, jonka kokkausohjeetkin pärjäävät yksinkertaisuudessaan vertailuissa: kanan maha maustetaan ja täytetään rekiä täyteen hakatulla sitruunalla ja yrteillä. Paistetaan uunissa ensin ylösalaisin, sitten toisinpäin ja valellaan nesteellä aina silloin tällöin.

"Potkulautamies saa hakea Stokkalta ranskalaisen kevätkananpojan."

Kyllä kannatti mennä bussilla. Viereisellä istuimella ei ollut ketään, mutta käytävän toisella puolella käytiin vilkasta keskustelua. Höristelin korviani. Meluisassa bussissa kuulin muutaman kokonaisen lauseenkin. Äiti oli matkalla tyttärensä kanssa lääkäriin.

Lapsi puhui hyvin selkeällä suomen kiellellä: - Olisi hyvin ikävää, jos ihminen joutuisi sairastamaan koko loppuelämänsä. Joku aikuinen olisi ehkä kertonut samasta asiasta monisanaisemmin: - No, tota...

Lapsen arvotkin kuuluivat olevan kohdallaan: - Kun me leikimme, niin Noora tuli ja lupaa kysymättä, vei meiltä yhden lelun. Äiti, eihän keneltäkään saa viedä mitään ilman lupaa!

Oma lapsenlapsemme on nyt vähän yli vuoden vanha ja asuu Pariisissa. Ehkä tästä johtuu, että näen ympäristössäni nyt enemmän vauvoja ja pieniä lapsia kuin koskaan ennen.

Tänään Hesarissa oli Anna-Stina Nykäsen loistava kirjoitus Tellervon ja Oliverin teoksesta 101 kaikkien puolesta. "Mielipidemittaukset eivät kerro kenestäkään tarpeeksi." Pitäisi kuulla "mielipiteiden syntyhistoriaa". Hei, miksi ei kysyttäisi mielipiteitä jo ennen kuin ihmiset ovat ehtineet oppia mielipiteitä - lapsilta.

Vauvat tunnistavat epäoikeudenmukaisuuden. Monet ajankohtaiset asiat on mahdollista yksinkertaistaa perusteisiinsa niin, että pienet lapsetkin ymmärtävät. Tämä takaisi sen, että myös päättäjät ymmärtäisivät, mitä ovat päättämässä. A-studiossa lapset (4-6 v) keskustelisivat ajankohtaisista asioista.

Tellervo ja Oliver, jatkakaa te tästä!

Palatessani bussilla Arabianrantaan käytävän toisella puolella istui äiti poikansa kanssa. Pojalla oli keltainen ilmapallo. Kuulin sanat "jäi ilmapallon sisälle". Kysyin äidiltä, mitä jäi ilmapallon sisälle ja äiti kertoi koko tarinan. Hän oli ollut ostoksilla poikansa Leon (4 v) kanssa ja Leo olisi halunnut, että hänelle ostetaan lelu. Äitinsä oli kieltäytynyt ostamasta ja Leo oli alkanut itkeä. He olivat kohdanneet naisen, jolla oli ilmapallo. "Minulla ei ole tälle käyttöä, mutta sinulla varmaan on", nainen oli sanonut ja antanut ilmapallon Leolle.

Iloinen Leo sanoi bussissa: - Itku jäi ilmapallon sisälle.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti