Matka Pariisiin alkoi tavallisella tohinalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Täyteen varatussa koneessa Rouva istui käytäväpaikalle C ja minä keskipaikalle B. Matkustajia tuli jonossa lisää, hyllyt alkoivat täyttyä käsimatkatavaroista ja jono pysähdellä. Järkälemäinen musta mies etsi tilaa laukulleen. Mietin, että kukahan ressukka tuonkin saa viereensä istumaan.
No, tietysti mies istui viereeni ikkunapaikalle A. Kiinnitin huomiota siihen, että mies ei ottanut lakkia päästään ja pimensi ikkunan, josta tuleva valo häikäisi kännykän näytön. Minä, kokenut matkustaja, tiedän, että lentokoneen nousussa ja laskussa matkustamon ikkunoita ei saa pimentää. Oloni helpottui huomattavasti, kun lentoemäntä huomasi tästä miehelle huomauttaa.
No, lentokone nousi ja tarjoilu alkoi. Tilasimme samppanjaa. En tiedä miten, mutta onnistuin tönäisemään lasini, onneksi vielä tyhjän, lattialle vieressä istuvan miehen jalkoihin. Mies keskeytti kännykkänsä vehtaamisen, nosti lasin ja hymyili ystävällisesti. Kiitin ja häpesin ennakkoluulojani: onpa mukava mies.
Pariisissa veimme Eleonoran aamuisin lapsenhoitajalle ja haimme ennen iltaa takaisin kotiin. Olimme ajatelleet, että päivisin olemme Pariisissa turisteja. Meillä oli mukana jopa pieni kirjanen Pariisin nähtävyyksistä. Tekemistä oli kuitenkin niin, että ehdimme olla turisteja vain yhtenä päivänä.
Suunnittelimme: menemme metrolla Eiffelin tornille, varomme taskuvarkaita ja kävelemme Riemukaarelle. Champs-Elyseellä istahdamme nauttimaan lasilliset ja kävelemme metroasemalle Seinen rannalla.
Menimme metrolla Riemukaarelle: Eiffelin näimme läheltä, kun juna ylitti Seinen.
Riemukaarella pyristelimme eroon japanilaisista turistiryhmistä emmekä nousseet hissillä ylös maisemia ihailemaan. Champs-Elyseetä olimme kävelleet jo pitkälle, kun mieleemme tuli istahtaa juomaan lasilliset - ei enää kahvilan kahvilaa. Kävelimme Louvren ohi ja kilometrin ohi metroasemastammekin: rakennustyöt estivät näkyvyyden.
Pysähdyin ottamaan valokuvan. En kuvannut matkailumainokseen. Halusin kuvan kertovan miltä minusta tuntui. No, ei kuva onnistunut: aina oli bussi tai kuorma-auto tukkimassa maiseman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti