tiistai 6. joulukuuta 2022

Mehän olemme kaikki naapureita

Siitä on kulunut jo kolmisen kuukautta, kun vastasin parturissa minulle esitettyyn kysymykseen:"En todellakaan ole kirjoittanut uutta blogia". Viimeksi julkaisin blogin lähes 10 kuukautta sitten. Vuosi 2022 on ollut median juhlaa. Raportoitavaa on riittänyt:korona, Putin hyökkäsi Ukrainaan, ilmastokatastrofi. Ihmisiä tapetaan ja kuolee nälkään. Uutiset ovat masentavia.

Lisäksi yrityksistäni huolimatta en vieläkään pysty kävelemään kunnolla: lonkkani leikattiin Porvoon sairaalassa yli neljä vuotta sitten ja leikkauksen jälkeen potilasvahinkolautakunta totesi yksimielisesti "hoitovirhe". Onneksi nuorempi tyttäremme perheineen asuu ihan naapurissa. Tapaamme lähes päivittäin.

Viime keväänä kannustimme lapsenlastamme Einoa (silloin 2,5 v) käymään potalla. Kun hän onnistui taputimme:"Hyvä, Hyvä, Eino! Myöhemmin kesällä, kun Eino taas tuli päiväkodista vanhempiensa kanssa vierailulle mummolaan, hän heti sisälle päästyään totesi: "Minä lähden kävelyttämään vaaria!"Eino oli ymmärtänyt meidän aikuisten keskusteluista, että kävely tekee vaarille hyvää.
- On ihanaa lähteäsinun kanssasi kävelylle rakas Eino, totesin ja lisäsin, että "käyn vain pikaisesti vessassa.

No. Kävin pissalla. Kun tulin vessasta, Eino odotti heti oven takana, taputti käsiään ja kannusti: - Hyvä, hyvä vaari!! Kiva, kun saa kannustusta ja neuvojakin.

Pari päivää sitten söimme aamupuuromme saman pöydän ääressä: Eino, Rouva ja minä. Minä syön kaurapuuron aamulla niin kuin oma isäni,viimeisenä kauhalla suoraan kattilasta. Tiskiä säästyy. Toin puurokattilan pöytään. Eino katsoi ihmetellen ja neuvoi: - Vaarin pitää opetella syömään lautaselta! Niinpä, oppia ikä kaikki.

En kuitenkaan olisi uskonut, että lähes kahdeksankymppisenä täytyy opetella kävelemään. Olen tekovammainen. Eniten kuntoutan lonkkaani kävelemällä ruokaostoksilla. Ostoskeskuksessa kohtaa paljon ihmisiä, tuttuja tai tuntemattomia, joita on ilo tervehtiä. Kun olen parkkeerannut auton siirryn parkkihallista ostoskerrokseen hissillä.

Hississä tuskin koskaan matkustaa yksin. Tervehdin ihmisiä: - Huomenta! Ja selitän, että "minulla on tapana tervehtiä hississä tuntemattomiakin. Olemme samalla matkalla ja seinien tuijottaminen muita matkustajia huomaamatta olisi luonnotonta". Poikkeuksetta ihmiset ovat samaa mieltä.

Marraskuussa matkustimme Rouvan kanssa noin viikon matkalle Ranskaan. Vanhempi tyttäremme, joka asuu Pariisissa, oli järjestänyt meille hienon kokemuksen Siirryimme lentokentältä suoraan Senlisiin pariksi päiväksi ja sieltä edelleen Chantillyyn. Mukana matkalla oli myös lapsenlapsemme Eleonor. Viihdyimme toistemme seurassa ja nautimme kauniista ympäristöstä - niin ja maukkaista aterioista.

Luulen, että meidän jokaisen neljän mieleen jäi muistoksi tunne, joka välittyi vanhahkon miehen kasvoilta, kun hän oli neuvonut meille miten löydämme tien kohteeseemme. Hän oli niin iloinen voidessaan auttaa.

Ehkä tämä tapahtuma palautti tyttäreni mieleen, että hän oli lukenut The Guardianista tutkimuksesta, jonka mukaan tuntemattomien tervehtiminen ja heidän kanssaan jutteleminen on hyväksi ihmisen terveydelle.

Tyttäreni neuvosta löysin tietoa tästä ja muista samaa aihetta käsitelleistä tutkimuksesta googlettamalla: bbc surprising benefits of talking to strangers.

Tutkimuksessaan käyttäytymistieteilijät Nicholas Epley ja Juliana Schroeder toteavat, "Suurin osa ihmisistä viettää osan päivästä tuntemattomien ympäröimänä, olipa kyseessä sitten päivittäinen työmatka, istuen puistossa tai kahvilassa tai vieraillessaan supermarketissa. Silti monet meistä pysyvät oma-aloitteisesti eristyneinä uskoen, että vieraan puoleen kääntyminen saa teistä molemmat tuntemaan olonsa epämukavaksi.

Yhteyden löytäminen vieraisiin ihmisiin on kuitenkin "yllättävän miellyttävää". Positiivinen vaikutus näyttää jopa leviävän henkilöön, jonka kanssa puhut. "Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia eläimiä, joista tulee onnellisempia ja terveempiä ollessaan yhteydessä muihin. Sen sijaan eristyneisyys ja yksinäisyys on stressitekijä, joka aiheuttaa tupakointiin ja liikalihavuuteen verrattavan terveysriskin."

Harvardin yliopiston professori ja MacArthurin mukaan: "Jos perustaisin kaikki käsitykseni ihmisyydestä puhelimesta tai tietokoneesta saamaani tietoon, minulla olisi fantastisen negatiivinen näkemys useimmista muista ihmisistä."

Helsingin Sanomat kirjoitti eilen: "Kun Venäjä aloitti helmikuussa täysimittaisen sodan Ukrainassa, asenteet Suomessa olevaa venäjänkielistä väestöä kohtaan jyrkkenivät nopeasti." Tämä on väärin.
Eivät venäläiset kansakuntana hyökänneet Ukrainaan. Ukrainaan hyökkäsi Kremlin mafia Putinin johdolla. Sota aiheuttaa kärsimyksiä myös venäläisille. Tervehtikää heitä naapureina ja ihmisinä.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Soppakauhalla maailmanhistoriaan


Ensin oli kuukausien ajan uutisia koronasta. Muutama viikko sitten sen tilalle rantautui hyökyaaltona mediaan Ukraina, Putin  käynnisti hyökkäyksen - ajatteli ehkä jäävänsä suurmiehenä ja pronssiin valettuna patsastelijana Venäjän historiaan.


Minun mieleeni nämä viikot ja kuukaudet ovat palauttaneet kreikkalaisen filosofi Platonin (427 - 347 eaa) luolavertauksen: Joukko vankeja on kahlittu lapsuudestaan saakka luolan perälle. Heidät on kahlittu niin, että silmänsä ovat pakotettuja katsomaan luolan peräseinään, Vankien selän takana kuljetetaan erilaisia muotoja, joiden varjot heijastuvat luolan seinälle. Nämä varjot on ainoa todellisuus, jonka vangit tuntevat.

Tänä päivänä me katselemme "todellisuutta" luolamme seinälle ripustetusta taulutelevisiosta, kuulemme siitä radiosta (biisiä ja keikkaa) - ihan outoja todellisuuksia (mm. salaliittoteorioita) avataan internetin viestinnässä. 

Tekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia, mutta miten ja mihin sitä käytetään: Ukrainan tilanteessa näemme, että sotimiseen ja ihmisten tappamiseen (yliääniohjukset). Putinin Venäjällä taas yritetään mediaa suitsimalla saada ihmiset "ymmärtämään", että sota on oikeutettu.

Miten niin oikeutettu: en muista, että ihmiset olisivat aloittaneet sodan. Valtiot sotivat johdossa keisari ratsunsa selässä miekka valmiina.

Sota on kallista puuhaa, Iltalehti kertoo netissä (20.3.), että ukrainalaisten lähteiden mukaan sodan neljä ensimmäistä päivää olisivat maksaneet Venäjälle vähintään seitsemän miljardia dollaria. Ruotsin yleisradioyhtiön mukaan, jos lasketaan kaikki vaikuttavat tekijät, hintalappu on jopa yli 20 miljardia dollaria päivässä.

Sota tulee kalliiksi. Maailmassa kuolee vuosittain miljoonia lapsia nälkään. Jos Putin kävisi yhtä päättäväisesti sotaan nälänhätää kuin nyt Ukrainaa vastaan, hän jäisi historiaan merkittävänä johtajana ja muistettaisiin ratsastajapatsaalla, jossa hän miekan sijasta on tarttunut soppakauhaan.



  





 

Taidamme


Platon halusi meidän käsittävän, että meidän on ymmärrettävä omat rajoituksemme, jotta voisimme siirtyä niiden tuolle puolen.


maanantai 21. helmikuuta 2022

Joulupukki palasi Korvatunturille - Korona ja Putin pysyivät



Meillä oli ihana joulu: olimme koko perhe yhdessä.  Vanhempi tyttäremme oli tuonut perheensä mummin ja vaarin sekä sisarensa perheen luokse Helsinkiin. Lapsenlapset koristelivat kuusen yhdessä, leikkivät ja lauloivat. Lahjat toi ihan oikea joulupukki.

Joulu oli riemun aikaa - kunnes romahti. Kummatkin tyttäremme ja heidän perheensä sairastuivat koronaan. Sitten muutaman päivän sisällä saimme suruviestit: kaksi läheistä ystäväämme oli kuollut. Lisäksi sain tiedon, että rakas serkkuni, jonka kanssa yli 70 vuotta sitten juoksentelimme iloisina äitiemme kotitilan kartanolla, tallin ylisillä, navetassa ja Piehinkijoen rannalla, on dementoitunut ja hoitokodissa.

Sitten sattui vielä niin, että Rouva vei naapuritaloon  tyttärellemme hänen syntymäpäivänään pienen lahjan, kukkakimpun ja iltapalan. Rouva jätti kassin rappukäytävään oven ulkopuolelle ja ilmoitti siitä. Kun tytär sitten hetken kuluttua avasi oven hakeakseen lahjakassin, se oli kadonnut: varastettu.

Joulu meni, mutta uutisten aiheet pysyivät ennallaan;: "Uhka hyökkäyksestä vei joulurauhan". Otsikko oli Helsingin Sanomissa, aiheesta, josta Ilta-Sanomat kirjoitti 27.12.2021 pääkirjoituksen otsikolla: "Sota ei alkanutkaan - vielä?

Neuvostoliiton hajoamisesta tuli viime joulukuussa kuluneeksi 30 vuotta. Hesari kirjoitti 29.12, aiheesta otsikolla "Venäjän nykyjohtajat muistavat  yhä neuvostoajan". Lehden mukaan Venäjän duuma on ehdottanut, että "Neuvostoliiton hajoaminen tunnustettaisiin vuosisadan geopoliittieksi katastrofiksi, jollaiseksi Putin on sitä jo aiemmin kutsunut".

On myös kirjoitettu, että jo Lenin uskoi "pienen porukan diktatuuriin".

Helsingin sanomat julkaisi joulukuussa (10.12.) fasismin tutkijan, New Yorkin yliopiston historian professori Ruth Ben-Ghiatin haastattelun. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa Trumpin käytös ja puhetapa vaalikampanjassa olivat "niin tuttuja" fasismin tutkijalle. Putinista hän toteaa, että  Putin poseeraa mielellään yläruumis paljaana, "kuten Mussolini aikoinaan". Minä lisään tähän, että Putin antaa itsestään julkisuuteen myös kuvia, joissa hän kenraalien ympäröimänä kiikaroi sotaharjoituksia.

Jokin aika sitten kuulin radiosta ohjelmaa juontaneen toimittajan tokaisun: "ystävyys ei tunne rajoja!" Ajelin Arabian kauppakeskuksesta Hämeentietä kotiin. Oli ihana talvinen sää: "Lumihiutaleita hiljalleen satoi maahan lumivalkoiseen."

 Arabian kohdalla jalkakäytävällä ryhmä pieniä lapsia värikkäissä huomiovaatteissaan odotti pääsevänsä kadun toiselle puolelle. Pysähdyin suojatien eteen ja viittasin, että olkaa hyvä. Pienokaiset hymyilivät iloisesti ja jokainen vilkutti minulle kiitoksen. Koin suuren ilon.

Iltalehti kertoi netissä British Medical Journalissa viime joulukuussa julkaistusta tutkimuksesta, jolla oli testattu raketti-insinöörien ja aivokirurgien älykkyyttä ja verrattu tuloksia tavallisille ihmisille tehtyjen testien tuloksiin. Eipä juuri eroa.

Tutkittavien joukko oli 329 raketti-insinööriä ja 72 aivokirurgia Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Heillä teetettiin yleisessä käytössä olevia ja koeteltuja testejä, joilla mitattiin muun muassa ongelmanratkaisukykyä, muistia, keskittymiskykyä ja tunteiden prosessointia.

Tuloksia verrattiin aikaisemmin kerättyyn tietokantaan, jossa oli 18 000 satunnaisen ihmisen tulokset samoista testeistä. Aivokirurgit ratkaisivat ongelmia jonkin verran nopeammin kuin ”tavikset". Mutta muisti heillä oli keskivertoa huonompi.

Raketti-insinöörit eivät erottuneet vertailuryhmästä mitenkään.


testiin myös empatiakyky.