tiistai 22. joulukuuta 2020

Ota yksi, maksa kaksi !


Kävin  marketissa ruokaostoksilla. Parkkihallissa en voinut välttyä kuulemasta, kuinka eläkeikää lähestyvä ukkeli yritti tehdä vaikutusta "naapurin rouvaan" machoilemalla, että "uutisissa tulee liikaa juttuja koronasta". "Meitä pelotellaan", hän sanoi. "Jos tauti on tullakseen, niin tulkoon!" En tuppautunut porukkaan esittämään eriävää mielipidettäni, vaikka mieli teki. Laitoin maskin naamalleni ja pakenin hissiin.

Tämän ensimmäisen kappaleen kirjoittamisesta on kulunut jo yli kuukausi.  Viikko pari sitten kuulin marketin hississä taas lauseen: "Jos on tullakseen niin tulkoon!"

Ukkelilla hississä oli tuuhea parta, mutta ei maskia.  Kysyin ukkelilta, että hoitaako parta maskin hommat. - Olisi minulla autossa maskeja, mutta en välitä käyttää. Tapaan päivän aikana paljon ihmisiä. Jos korona on tullakseen, niin tulkoon. 

Näitä itsekeskeisiä ukkeleita meillä riittää kauppakeskuksiinkin, vaikka heitä on ripoteltu sinne sun tänne ympäri maailmaa: Valko-Venäjälle Lukashenka, Yhdysvaltoihin Trump, Unkariin Orban, jne. Noin 50 vuotta sitten matkustelin ympäri Länsi-Afrikkaa: kohtasin vain ystävällisiä ihmisiä. Minulle rakkaat nuoret reppureissasivat muutama vuosi sitten ympäri maailman. Maailman ystävällisimmät ihmiset asuu heidän kokemansa mukaan Iranissa. Ei uskoisi, kun lukee lehdestä uutisen: "Iran teloitti hallintoa vastustaneen toimittajan" (HS 13.12.2020).

 Minua on näinä kaamoksen pimeinä aikoina mietityttänyt, että mikä meissä oikein on vialla, kun nostamme valtaan ukkeleita, jotka saarnaavat edustavansa ihmistä suurempia aatteita ja sitten vastoin aatetettaan toimivat kuin Stalin, jonka puoluevaltion terrori tuhosi noin 25-30 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaista.

Meitä suomalaisiakin juoksi Neuvostoliittoon aatteen innoittamina. Stalinin vainoissa kuoli tai katosi 8 000 -25 000 kansanvihollisena pidettyä suomalaista.

Ihmiskunta on nyt tasitellut koronaa vastaan. Koronalla ei ole uskontoa eikä aatetta. Se tarttuu ihmisiin rotuun, ikään ja uskontoon katsomatta. Ehkä tämän takia ihmisille, ukkeleita lukuunottamatta, on ollut helppo toimia yhdessä virusta vastaan  Koronaa huomattavasti suurempi tuhon aiheuttaja ihmisille on nälkä. Nälkään kuolee  enemmän ihmsiä kuin koronaan. Kun me nyt yhdessä selätämme koronan, niin taistellaan seuraavaksi porukalla nälkää vastaan. Me pystymme.

Suomessa voisimme aloittaa kampanjalla: "Ota yksi, maksa kaksi." Tarkoitan tällä, että jos ostat kaupassa yhden leivän tai kinkun, maksat kahdesta. Näin voit auttaa naapuria, jolla ei ole rahaa leipään eikä kinkkuun. Ymmärrän, että tällainen auttava ulottuvuus olisi helppo rakentaa osaksi kaupan kassajärjestelmää.


 

sunnuntai 11. lokakuuta 2020

"Älä unohda hammasta"


Lähdin Helsingin keskustaan - lääkäriin ja ruokaostoksille. Lähtiessäni Rouva toivotti paitsi hyvää matkaa myös: "Älä unohda hammasta!" Hammas oli taskussa ja. hammaslääkäri kiinnitti kiinnitti sen takaisin alaleukaan - hymy parani hetkessä. Nyt irronnut tekohammas oli ollut yli 20 vuotta kevyellä sillalla kiinni alaleuassa. Otin elämäni ensimmäisen selfien irvistyksestä ilman etuhammasta. Kuva on kuin Koronasta lähetettyssä postikortissa.

   
Kirjoitan korttiin: Terveiset täältä Koronasta. Päivät täällä ovat toistensa kaltaisia. Arkiaamuina heräämme yleensä ennen aamuseitsemää. Makuuhuoneen ikkuna on suljettava, koska naapuritontilla alkaa uudisrakennuksen perustusten paalutus. !Jumps!!Jumps!!!.. Joskus herään ja suljen makkarin ikkunan jo 04.30-05.00, kun naapurissa siirrellään rakennustarvikkeita peruuttamalla paikasta toiseen: Piip!!!Piip!!!.

Ihana aamunavauksemme alkaa kohta klo 8 jälkeen: lapsenlapsemme Eino (kohta 1 v) vierailee ja viihtyy mummin ja vaarin ilona. Leikin Einon kanssa silloin tällöin seuraa johtajaa. Eino konttaa kovaa vauhtia, pysähtyy välillä tarkistamaan, että pystyn seuraamaan ja jatkaa keittiöön, seltä eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön...Hyvää kuntoilua leikatulle lonkalle ja mielelle.

Rouva käy jumpassa pari kertaa viikossa. Minä kuntoutan lonkkaani Nordic Healthissä 2-3 kertaa viikossa. Kaupassa, bussissa ja aina tarvittaessa käytämme kasvomaskia.

Seuraamme aikaamme tiiviisti: luemme päivän lehden ja katsomme niin kuin Trump sanoisi, "valeuutisia" televisiosta ja niitähän tulee illan "viihteeksi" kuudelta, seitsemältä, puoli yhdeksältä ja  vielä kymmeneltäkin, jos emme ole jo nukkumassa.

Trumpin lisäksi uutisissa on viime aikoina ollut jatkuvasti Valko-Venäjä, "valevaalit". Lukashenko hoiti vastustajansa ulos vaaleista käyttämällä aseena byrokratiaa. Ei siitä ole kauaakaan, kun Neuvostoliitossa Stalinin kiidätti vastustajiaan Siperiaan. Ehdin jo ajatella, että byrokratia olisi korvannut väkivallan, mutta sitten uutisiin tulvi tietoja yrityksestä myrkyttää Navalnyi.

Minun lonkkani leikattiin reilusti yli kaksi vuotta sitten. Korjausleikkaus tehtiin joulukuussa 2019. Jalkani ei vieläkään jaksa kuljettaa minua pitkälle. Hyvä uutinen on, että pystyn jo vetämään sukat jalkaani ihan itse - tosin hitaasti, mutta kumminkin. Toinen hyvä kehitys on se, että en juokse, jos näen linja-auton pysäkillä. Taaperran keppini varassa ihan rauhassa ja vakuutan itselleni: turha kiirehtiä, jos en ehdi kohta tulee seuraava. Kiroilu on vähentynyt.

T. Potkulautamies
P.S. Tämä Korona on muuten suuri maa, ainakin yhtä suuri kuin Eurooppa, Afrikka, Aasia ja Amerikat yhteensä.


torstai 30. heinäkuuta 2020

Typeryys on tarttuva tauti

EU-maat löysivät pitkien neuvottelujen jälkeen sovun mittavasta elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista. Suomen puolesta neuvotellut pääministeri Sanna Marin ilmoitti olevansa tyytyväinen. "Elvytysrahaston suorien tukien osuutta saatiin pienennettyä, oikeusvaltiokirjaus tuli sopimukseen ja jäsenmaat ovat vastuussa vain omista lainaosuuksistaan." - Voin selkä suorana  sanoa, että onnistuimme  neuvotteluissa hyvin.

Perussuomalaiset ovat menneet Sanna Marinista sekaisin: SDP:n kannatus on noussut ja persujen laskenut. Halla-ahokin pähkäili kommentin ja totesi suunnilleen, että EU:n elpymispaketista eniten hyötyvät maat eivät ole Suomen viennin tärkeimpiä kohdemaita. Ekö kuullostakin fiksulta mietiskelyltä. Saksa ymmärtääkseni on Suomen viennille tärkeä maa. Mihin maihin Euroopassa Saksa vie tuotteitaan ja saa taloutensa nousuun?

Yhdysvalloissa Donald Trump solvaa ja harhauttaa. Yhä useammassa maassa valtaan ovat päässeet räyhäävät, oikeistopopulistiset johtajat. Suomen persut ehkä tuumivat: miksi emme mekin.  Perussuomalaisten kansanedustaja on nimittänyt Marinin hallituksen ministerit persereijiksi. Halla-ahon mukaan "ei ole toivottavaa, että kansanedustaja kutsuu ministereitä perserei`iksi. Ei ole liioin toivottavaa, että ministeri syyttää oppositiojohtajaa paskapuheesta".

Nimittely ja paskan puhuminen sataa suomessakin ennakkoluuloilla lannoitettuun  maaperään. Pari päivää sitten juttelin pihalla naapurissa asuvan herrasmiehen kanssa. Hän tytötteli hallituksen ministereitä ja sanoi vanha herra Matti Vanhasen lisänneen hallituksen uskottavuutta.

Britanniassa käytiin populistinen kampanja Brexitin puolesta. Vuoden 2016  kansanäänestyksessä brexitiä ajaneet poliitikot nostivat EU-maksut yhdeksi pääargumentikseen erolle. Talouslehti Business Insiderin mukaan brexit on maksanut Britannian taloudelle tämän vuoden loppuun mennessä yli 200 miljardia puntaa - lähes yhtä paljon kuin maan koko 47-vuotisen EU-jäsenyyden aikana maksamat maksut.

En ole käynyt tarkkailemassa minkä muotoisia kurkkuja Britannian markettien vihannestiskeillä nykyisin myydään.

Jokin aika sitten uutisoitiin, että Britanniassa ja Hollannissa on poltettu lukuisia 5g-tietoliikennemastoja. Poliisit uskovat, että tuhopoltot liittyvät 5g-salaliittoteoriaan, jonka mukaan 5g tuhoaa ihmisten immuunijärjestelmän ja että tauti leviää 5g-säteilyn kantamana. Tuhopolttoja on tehty myös Ruotsissa.

No, ainakin typeryys voi levitä verkossa. Ja mikäs ihme tuo on, kun ihmiset tuntevat paremmin tosi-tv-julkkiksia, lätkälegendoja, ja muita julkkiksia kuin naapureitaan.


perjantai 12. kesäkuuta 2020

Luolaelämää Koronassa



Platonin  metaforista ehkä tunnetuin on luolavertaus. Vangit on kahlittu luolaan selkä suuaukkoa päin, niin että he näkevät todellisesta maailmasta vain heijastuksia, jotka piirtyvät luolan seinälle. Luolan vangeille todellinen maailma oli harmaat heijastukset luolan seinällä.

Täällä Koronassa kerrosluolastossa jokaisessa luolassa on seiniä, joille saa heijastettua kuvaa ulkoisesta todellisuudesta. Kuva tulee kaapelia pitkin, on monivärinen ja teräväpiirtoinen - ihan elävän näköistä ja todellista. Ei siten ole luonnotonta, että karanteenissa minä sain tällaisen kokemuksen:

Rouva ja minä juttelimme naapuriin tyttäremme, vävyn ja 7 kk:n ikäisen Einon kanssa netissä. Tietokoneen näyttö on iso ja kuva hyvä. Sen vieressä on mukava jutella kasvotusten. Juttelimme mm. taloyhtiön autotallin pesusta: auto oli siirrettävä hallista pesun ajaksi, koko päiväksi.

Käytännöllinen ratkaisu oli, että vävy ajaa  auton päiväksi läheiseen autopesulaan. Siirryin toiseen huoneeseen ja tarkistin omalta koneeltani autopesulan aukioloajat. Otin myös käteistä rahaa, jolla vävy voisi maksaa auton pesun. Palasin takaisin ja kysyin heti ovelta: "Joko ne lähti ?" En ollut kuullut, että olisivat lähteneet - vaikea lähteä, jos ei ole paikalla ollutkaan. Kävin pudottamassa käteisen rahan kirjekuoressa naapurin postiluukusta.

Media on vahva vaikuttaja. Minä kuvittelin television ja internetin tulemisen jälkeen, että ymmärrys lisääntyisi. Ei ole kehitys kehittynyt ihan näin hyvin. Paljon on hyvää kehitystä, mutta kuten aina itsekkyys, vallanhimo ja ahneus oppivat äkkiä. Eivätkä vain rosvot, myös poliitikot tarttuvat uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin.

Yle julkaisi Koronassa  Hillary Clintonista kertovan tv-sarjan. Hesarin julkaisemassa haastattelussa Clinton kertoo, että oman vaalikampanjansa aikana hän oli Donald Trumpin jatkuvan loanheiton kohteena. Presidenttinä Trump on jatkanut samalla linjalla neljä vuotta "jokapäiväistä valheiden ja solvausten heittelemistä ja harhautusta" . "Kaikki muu, mitä Trump tekee, peittyy sen alle."

Yhä useammassa maassa valtaan ovat päässeet räyhäävät, oikeistopopulistiset johtajat. Brasiliassa on Bolsonaro, Unkarissa Orban. Kiinassa meillä on "kansantasavalta" ja sen naapurissa "demokraattinen tasavalta", jonka johtaja peri vallan isältään. Lähi-Idässä on Syyria, tasavalta sekin ja jonka presidentti  peri vallan isältään hänkin.

Lähi-Itä on rauhatonta aluetta. Sielläkin on poikia, jotka ovat perineet vallan isiltään. Yle esitti mielenkiintoisen raportin "Arabian kolme prinssiä". Nämä nuoret miehet ovat "ehkä kolme maailman rikkainta ja vaikutusvaltaisinta prinssiä". Heidän keskinäinen uhittelunsa on ajanut Persianlahden kriisiin."

Minä täällä Koronassa mietin, että minkälaisia varjoja Trumpin ja prinssien kotiluolien seinille on heijastunut ja heijastuu. Meidän kerrosluolaston hississä on ilmoitus, jossa lopuksi toivotetaan:  "Pidetään toisistamme huolta näinä poikkeuksellisina aikoina."

Me elämme ajassa, jossa tunnemme tv- ja viihdetähtiä, lätkä- ja futislegendoja, julkkiksia. Nämä julkkikset eivät tunne meitä, eivät ne rakasta meitä, ne rahastaa. Toivon, että koronapandemian jälkeen meidän hississämme olisi kehotus: Tervehditään toisiamme ja pidetään toisistamme huolta kaikkina aikoina.


lauantai 9. toukokuuta 2020

Korona - kohta muisto vain

Moro ja terveisiä Koronasta. Täällä ei ole porukoita, ainoastaan irrallisia ihmisiä, jotka liikkuessaan pysyvät kaukana toisistaan. Eikä tänne Koronaan tarvitse edes matkustaa, tänne joutuu. Osa meistä täällä on määrätty kotikaranteeniiin. Minäkin kuulun tähän riskiryhmään. En käytä trikoita: "rikoo on riskillä ruma".

Ei tämä karanteeni Koronassa kuitenkaan ihan autio saari ole: posti kannetaan kotiin, tietoliikenneyhteydet ja televisio toimivat. Autiolla saarella kuulisi aaltojen loisketta: meille kuuluu helvetillinen meteli naapuritontilta: siinä puretaan 60 vuotta vanhaa rakennusta ja kohta tilalle kolisee uusi talo. Parin vuoden kuluttua kukaan naapureista ei muista vanhaa taloa. Vanha talo säilyy vain niiden muistissa, jotka ovat sen kokeneet ja siinä eläneet.

Olemme Rouvan kanssa nähneet televisiosta monta koronatiedotusta - ja uutisiakin. Yhtenä iltana katselimme historiaa: Helsingin kehä III-tien valmistumisesta oli vuonna 2018 kulunut 50 vuotta. Rouva kysyi minulta mitä muistan vuodesta 1968. Mietin, mutta en muistanut mitään erityistä. Tein Helsingissä töitä toimittajana, seurasin eduskunnan työskentelyä ja istuin usein iltaa Pressiklubilla. Päivän rutiinit olivat mielenkiintosia, mutta niin samanlaisia. Yksi asia on sentään jäänyt mieleen: tilasin Kosmoksessa kateenkorvaa: luulin tilaavani sieniruokaa, mutta sainkin sisäelintä. Oppia ikä kaikki.

Tarkistin internetistä vuoden 1968: Maailma kuohui rajummin kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. "Hullua vuotta" leimasivat Vietnam, Tšekkoslovakia, opiskelijoiden radikalismi ja poliittiset murhat.

Mitähän isäni muisti vuodelta 1918. Tuskin paljon, hän oli vain 4-vuotias. Ehkä kuitenkin jotain, jonka oli kuullut omalta isältään. Internetti muistaa: Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina - konflikti, joka alkoi  tammikuun 27. päivänä.

Mennään vielä 50 vuotta taaksepäin: Eräiden arvioiden  mukaan vuosien 1867 - 1868 aikana nälkä ja taudit – jotka tarttuvat herkemmin aliravittuihin – tappoivat jopa 200 000 henkeä, eli noin kymmenesosan Suomen silloisesta väestöstä.

Mitähän nyt 25 vuotiaat muistavat vuonna 2070 tästä vuodesta: ehkä, että kasvomaskien, joista oli tullut muotituotteita, käyttö Suomessa yleistyi 2020.

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Saunatontustako viranhaltijan apulainen


Lonkkani leikattiin ensimmäisen kerran Porvoon sairaalassa. Siitä on kohta kaksi vuotta. Kuntoutin lonkkaani tunnollisesti, mutta se ei kuntoutunut. Kävely ontui ja sattui. Valitin. Ja kun olin aikani valittanut lonkkaani valitin Potilasvakuutuskeskukseen. Valitukseni hylättiin. Päätöksen perusteluissa todetaan, että leikkauksessa lonkkamaljan asemoinnissa "pyritään noin 40 asteen inklinaatioon ja noin 20 asteen anteversioon".

Leikkauksen jäljiltä lonkkani kupin anteversio oli normaalia vähäisempi (noin 5 astetta), mutta "kuitenkin niissä rajoissa mikä tulkitaan hyväksytyksi kupin asemoinnin osalta". Kupin etureuna voi aiheuttaa proasjänteen ärsytyksen. Minulla se aiheutti, eikä kipu ja vaivat olleet minulle "hyväksyttävissä rajoissa".

Lonkkani korjausleikattiin Peijaksessa noin 5 kuukautta sitten. En vieläkään kävele normaalisti. Tämä tapahtui nyt koronakaranteenissa: Laahustin kotipihalle kävelylenkiltä. Oli ihana kevätpäivä. Pihalla iloisesti leikkiviä lapsia. Noin 2-3 vuoden ikäinen naapuri opetteli ajamaan pyörällä. Kehuin, että "sinähän olet taitava ja osaat hyvin pyöräillä". "Minä, vaikka olenkin kohta 76 vuotta, opettelen kävelemään."

Tämä karanteeni korona-aikana kuluu sisällä teleision ääressä ja lueskelemalla. Pikkulapsille luetaan  iltasatuja: metsiä, joissa hiippailee menninkäisiä ja haltijoita Iän myötä lapset oppivat lukemaan itse. Minäkin luen, koronakaranteenissa ahkerasti, lehtiä: niissä kirjoitetaan tarinoita virastoviidakosta, jossa asuu viranhaltijoita. Tänään luin, että Vihriälän toimikunta sai kun saikin ministeriöltä pyytämänsä tiedot.

Suuresta maailmasta, sieltä mistä Aku Ankkakin on kotoisin, tulee kertomuksia kaikkien haltijoiden äidistä, ylimmästä viranhaltijasta. Olen sitä mieltä, että hänen tuekseen pitäisi Suomesta lähettää saunatonttu. Tonttu kertoisi ylimmäiselle haltijalle suomalaisesta saunasta, jossa on niin kuuma, että koronavirus ei siellä viihdy. Kiukaan kuumille kiville heitetään vettä, joka höyrystyy ja tätä hengitetään. Saunatonttu voisi neuvoa, että heitä saunassa kiukaalle kirkasta alkoholia - hengitettynä se ehkä puhdistaisi keuhkot. Toimiihan se puhdistusaineena muillakin pinnoilla.

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Kakkaat mitä kokkaat

Olemme koronakaranteenissa. Selailin Hesarin uusinta kuukausiliitettä ja luin otsikon: "Sofi Oksanen kakkaa pääsiäisruokaa". Luin uudestaan. Jutun otsikko oli tietysti, että "kokkaa pääsiäisruokaa". Juttuja julkkiskokeista ja julkkiksista kokkaamassa on kuitenkin niin runsaasti, että ei kiinnostanut lukea.

Meitä opastetaan paljon muutaman sanan viisauksilla: Parempi katsoa kuin katua, tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, oppia ikä kaikki, olet mitä syöt, tieto on valtaa, jne... Minä lisään listaan ihan omatekemän: Kakkaat mitä kokkaat.

Luigi Pirandello kirjoitti 1917 näytelmän "Niin on, jos siltä näyttää".  Tätä on käytetty kuvaamaan poliitikkojen lausuntojen ja todellisuuden suhdetta. Näytelmän otsikko kertoo paljon muustakin. Esimerkiksi johtajan on hyvä näyttääkin johtajalta ja usein se, että vain näyttää tuntuu riittävänkin.

1969 osallistuin kutsuttuna vieraana Afrikassa erään valtion presidentin syntymäpäiville. Päivänsankarin perhe ja lähipiiri saapuivat juhliin pitkässä loistoautojen letkassa. Juhlat näyttivät presidentin synttäreiltä.

Kiersin Afrikassa toimittajana monta kertaa yhteensä muutaman vuoden. Olin toimittajana myös Helsingissä (Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto). Opin kokemuksesta ja vuonna 1975 perustin oman yrityksen. Yritykseni toiminta-ajatus oli tiivistää päätöksentekijöille tieto heidän yrityksensä toimintaan vaikuttavista muutoksista ympäristössä. Asiakas päätti, millaista tietoa hänelle seurataan. Siinä oppi, että tieto on kuin raha - se kasaantuu. Pitää ymmärtää, mitä haluaa tietää.

Myin yritykseni vähän ennen 2000-luvun alkua. Asiakkaita oli useissa maissa.  Maailman 500 suurimmasta yrityksestä 160 oli asiakkainamme.  Suomessa myös järjestöt käyttivät palveluitamme. Kansa-yhtiöt ei ollut koskaan yritykseni asiakas. Muistelen vieläkin, kun yritin myydä Kansa-yhtiöille palveluitamme ja minut ohjattiin tapaamaan miestä, joka vastasi heidän kansainvälisistä toiminnoistaan, "Poika, me täällä Kansa-yhtiöissä tiedämme kaiken, Me emme tarvitse tietoa."

Myöhemmin yhtiön kansainväliset toiminnot kaatoivat Kansa-yhtiön. Sen mukana Suomesta katosi punapääoma: Suomen Työväen Säästöpankki, Rakennuskunta Haka ja moni muu.

Tähän sopii vielä yksi ohje: "Isännän saappaanjälki pellon lannoittaa". Olin vuonna 1973 toimittajana Oulussa, Pohjolan Työssä. Tapasin Tauno Tönningin, joka omisti Pohjois-Suomen suurimman rakennusyrityksen. Edellä olevan toteamuksen lisäksi, hän kertoi, että "kaupunginjohtajan pitää tienata, maaherran pitää tienata ja minullekin pitäisi jotain jäädä".

Katsoin jokin aika sitten televisiosta dokumentin ensimmäisen maailmansodan synnystä. Siinä näin kuinka Itävalta-Unkarin keisari korkeassa töyhtöhatussaan tepasteli seurueensa keskellä. Mies oli muutenkin hyvin koristeltu arvomerkeillä, prenikoita rintapieli täynnä. Minulle tuli mieleen riikinkukko. Lintujenkin  maailmassa urokset on turhamaisia.

Ihmisten maailmassa pukeudutaan lisäksi aatteiden ja oppien kaapuihin. Historia opettaa: Näissä kuteissa on kasvanut kirkkoruhtinaita ja kommunistidiktaattoreita - ja terroristeja.

torstai 26. maaliskuuta 2020

Ihmisen elämässä 100 vuotta on lyhyt aika

Olemme, Rouva ja minä, koronaviruskaranteenissa. Minä en käy kaupassa enkä lonkkaani kuntouttamassa. Ei Rouvakaan juuri astu ovesta ulos. Sen sijaan hän järjestelee kotonamme tavaroita ja papereita paikoilleen. Hän on järjestellyt myös valokuvia ja löysi isästäni "passikuvan". Tykkään tästä kuvasta - näen siinä enemmän kuin muistan.

Kerroin tämän Rouvalle, joka sijoitti kuvan ilokseni työpöydälleni Eleonoran kuvan kanssa samaan kehykseen. Isäni syntymän ja tyttärentyttäreni syntymän väliin jää 100 vuotta: isäni syntyi vuonna 1914 ja Eleonor 2014.

Ajattelin, että näiden vuosien tapahtumia vertailemalla voisi nähdä jotain. Etsin tietoja netistä ja huomasin, että vuoden 1914  tapahtumaluettelon lähes täyttää ensimmäinen maailmansota.

Vuonna 2014 toinenkin maailmansota oli historiaa, mutta tällaista tapahtui: Boko Haram tappoi lähes 300  yöllisessä hyökkäyksessä Nigeriassa, ISIS-järjestön taistelijat valtasivat Irakin ilmavoimien koulutuskeskuksen ja saivat vangiksi tuhansia sotilaita - shiiat erotettiin sunneista ja teloitettiin. Pakistanissa talebanit iskivät kouluun ja tappoivat 141 ihmistä. Krimin niemimaalla alkoi sotilaallinen konflikti.

Vuoden 1914 heinäkuussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkein lämpötila 35,9 C. Joulukuun korkein lämpötila + 10,4 astetta mitattiin Maarianhaminassa. Vuonna 2014 Suomessa ennätyksellisen vähäluminen talvi päättyi "termisen kevään alettua suuressa osassa Suomea jo helmikuun alkupuolella". Heinolassa lämpötila kohosi +30,8 asteeseen jo toukokuussa.

Wikipedia listaa vuoden 2014 tapahtumiin myös, että Jokerit pelasi ensimmäisen ottelunsa KHL-sarjassa, Teemu Selänteen 22-vuotinen ura NHL:ssä päättyi ja että Cheek konsertoi Helsingin olympiastadionilla "ensimmäisenä yksittäisenä suomalaisena artistina".

Maaliskuussa 2014 Guineassa havaittiin ebola-tartuntoja. Uskon, että vuodelta 2020 Wikipedia raportoi, että "Kiinasta sai alkunsa korona-pandemia". Rouva ja minä noudatamme ohjeita, elämme karanteenissa: me emme halua muuttua numeroiksi historian lehdille, korona-pandemian tilastoihin.

Korona-epidemian ihmisille aiheuttaman kärsimyksen minimoimiseksi monissa maissa on määrätty voimaan monenlaisia rajoituksia. Ihmisten liikkumista ja kokoontumisia rajoitetaan. Ihminen vai business - siinä pulma.

Netistä (Iltalehti) luin, että Yhdysvalloissa Texasin varakuvernöörin (re-publikaani) mielestä oma henki on vanhukselle pieni hinta maan talouden pelastamisesta.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Puhuvat kepit

Jo kauan ennen Pekka Poudan aikoja säätä ennustettiin pitkällä tähtäyksellä:  "Jos maaliskuu ei maita näytä, ei huhtikuukaan humahda." Maa on eteläisessä Suomessa ollut näkösällä koko alkuvuoden ja näkyy maaliskuunkin. Pekka, miten huhtikuu tänä vuonna humahtaa?

Tänään, kun kirjoitan blogia, aurinko paistaa ja lämmittää. Eilen Arabianrannan kauppakeskuksen autotallissa tapasin vanhan miehen, joka nojaili tallin betonipylvääseen. Meillä oli samanlaiset kävelykepit.Kummankin lonkkaa oli korjattu leikkauksella. "Minun lonkkani leikattiin 15 vuotta sitten", mies kertoi.

Minä ihmettelin pitkää toipumisaikaa, johon mies selvitti, että on toipunut leikkauksesta hyvin, mutta haluaa edelleenkin pitää keppiä "tukenaan" ja että sillä saa "sympatiaa".

Seuraame liittyi kolmaskin keppiläinen, vanha nainen. Juttelimme iloisina. Mies kysyi minun ikääni. "Olen 75 vuotta." - "Minä olen 86 ja sinähän olet vielä ihan poikanen". Pirteänä alkanut miesten keskinäinen ikäkepittely loppui siihen, kun porukan nainen tokaisi: "Minä olen 92! "

Olin noin kaksi viikkoa aikaisemmin kauppareissulla pysäköinyt autoni halliin. Kun palasin ostosten kanssa autolle, viereiselle paikalle oli parkkeerattu citymaasturi niin lähelle minun autoani, että vain vaivoin ja kivuliaasti pääsin kuskinpaikalle, tukenani oli vielä kyynärsauva. " S-aatanan törppö, kun ei osaa edes parkkeerata autoaan oikein." "Mitä isompi auto sitä törpömpi kuski", kiroilin itsekseni.

Myöhemmin samana päivänä hain vanhemman tyttäreni ja hänen perheensä lentokentältä. Parkkeerasin auton kentän pikaparkkiin. Olin kävelemässä hisseille, kun kuulin miehen äreän äänen: - Parkkeerasitko sinä autosi äsken tuohon ? Myönsin parkkeeranneeni ja mies selitti ärsyyntyneenä:
- Minä en mahdu avaamaan kuljettajan puoleista ovea niin, että pääsisin sisälle autoon. Minun täytyy
keplotella itseni matkustajan puolelta sisään.

Kiitin miestä, pyysin anteeksi ja totesin olevani s-aatanan törppö.

Siirsin autoni toiseen parkkiruutuun. Nojasin kyynärsuvaan ja arvioin tilannetta: olinko riittävän kaukana viereisestä, vielä tyhjästä ruudusta, niin että tilaa jää kuljettajan puoleisen oven avaamiseen, vaikka viereen joku parkkeeraisikin. Paikalle osunut mies kysyi: - Onko sinulla jokin ongelma ?

Selitin hänelle tilanteen. Mies siirsi jo parkkeeeratun autonsa viereiseen ruutuun niin, että autoni ovet mahtuivat kokonaan auki ja tilaa oli riittävästi minulle nostaa leikkauksesta toipuva jalkanikin  autoon. "Kiitos !"

Eleonor (5 v) palasi vanhempiensa kanssa Levin lomalta iloisena: laskettelua, poroajelua, koiravaljakoita, runsasti lunta. Hän vietti Helsingissä ennen kotimatkaa Pariisiin  vielä muutaman päivän Kumpulan päiväkodissa. Eleonor viihtyi päiväkodissa, sai siellä uusia ystäviä ja kutsui heitä meille kotiin kyläänkin. Vieraiden kanssa leikkeihin piti olla teema: metsä. Eleonor kokosi maalauksistaan olohuoneemme seinälle metsän (kuvassa): olohuonessamme (metsässä) vilisti kettuja.

Elenor viihtyi päiväkodissa. Hän kuitenkin kaipasi kouluun: "Siellä tehdään töitä, täällä vaan leikitään."

lauantai 8. helmikuuta 2020

Ryhmä iloisia joukkohurmaajia

Pari päivää sitten heräsin aamuun mielessäni kaksi sanaa: carpe diem. Netistä löysin käännöksen: "tartu hetkeen". Kerroin sanoista Rouvalle ja hän kannusti minua: - Sinun olisi jo aika kirjoittaa blogi.

Olen minä ajatellut jo aikaisemminkin, että aloittaisin taas kirjoittaa: viimeksi kirjoitin ja julkaisin blogin 9 kuukautta sitten. Paljon on tapahtunut. Meille syntyi viime syksynä toinen lapsenlapsi, tyttäremme Annamarin ja Samin perheeseen syntyi Eino, kohta 4 kuukautta. Vietimme ihanan joulun koko perhe yhdessä, tyttäret perheineen ja me, yhteensä 8 ihmistä.Vanhempi tyttäremme, Anniina, vierailee professorina Aalto yliopistossa tammi- ja helmikuun. Eleonor (5 v) vierailee ja on sopeutunut hyvin suomalaiseen päiväkotiin ja hänellä on siellä kavereita.

Muutama päivä sitten hain illansuussa Eleonorin päiväkodista. Ihana hetki. Lapset juoksentelivat pihalla ja laskettelivat pientä mutaista mäkeä. Ne, joilla ei ollut peflettiä, kierivät mäen alas mutaisessa maassa makaamalla. Kaikki olivat iloisia, silmät ja suut hymyssä. Lapset olivat tarttuneet hetkeen, sillä aamulla maa oli ollut valkoinen.

Minä tulin pihaan, nojasin kyynärsauvoihin (lonkan korjausleikkaus joulukuun alussa) ja eteeni tuli seisoskelemaan kolme iloista tenavaa kuravaatteet ja naamat mudasta likaisina. Paistaa se ilo mutaisestakin naamasta. Minulle he kertoivat, että "lunta ei riitttänyt lumiukkoon eikä edes lumipalloihin". Mutta hauskaa oli.

Pienen mäen päältä kuului huuto: Vaariiii !!! Tulimme kotiin. Eleonor ehdotti vaarille, että "piirretään yhdessä". kerroin, että vaari ei ole hyvä piirtäjä, johon Eleonor auttoi: - Minä opetan! Piirretään kissa.

Eleonor haki valkoisen paperiarkin, kaksi kynää ja pyysi; "Piirrä tuohon ympyrä." Piirsin. "Ja sitten kaksi korvaa." Piirsin toisen korvan liian pieneksi ja jouduin korjailemaan sitä. "Sitten piirretään kaksi silmää. Ne on vaikeet. Minä piirrän", Eleonor ohjeisti.

Piirsimme kissan. Eleonor kannusti: - Kyllä sinusta vielä hyvä piirtäjä tulee kuin minäkin. Sinun pitää vaan harjoitella ahkerasti. Minäkin olen harjoitellut jo monta vuotta.

Kyllä elämä voi olla ihanaa, jos media ei sitä pilaa. Hesarista löysin viime viikolla hyvänkin uutisen: "Venäjän ortodoksinen kirkko haluaa luopua tavasta, jossa papit siunaavat maan asevoimien käyttämiä joukkotuhoaseita." Kirkon pyrkimyksenä olisi lopettaa sellaisten aseiden siunaaminen, "joilla kyetään aiheuttamaan  samanaikaisesti lukuisia kuolonuhreja, jotka tappavat ihmisiä summittaisesti".

Minulle täysin uusi tieto, että kirkko siunaa joukkosurmaamaan.