sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Populisteja ja mafiosoja

Kävimme Rouvan veljen tyttären lakkiaisissa Tampereella. Mukavat juhlat ja runsas tarjoilu: graavilohta, savustettua lohta, erilaisia lihaleikkeleitä, vihanneksia, kaikkea yllin kyllin. Shamppanjaa ja viiniä. Iloisia ihmisiä - pelkkää auringonpaistetta.

Paluumatkalla Arabianrantaan, ihan sattumalta, avasimme autoradion aaltopituudelle, jonka ohjelmassa haastateltiin tutkijaa ruokailusta ja pidoista Suomessa keskiajalla. Vähäväkisemmät söivät sitä, mitä kaapissa sattui olemaan, luomua tietysti. Varakkaimmatkin söivät parempaa ruokaa vain sunnuntaisin.

Olisi Pispalassa ollut outo tunnelma lakkiaisissa, jos tarjoilu olisi ollut niin kuin keskiajan illallisilla: tavalliset vieraat syövät yksinkertaista arkiruokaa, kun samoissa pidoissa isäntäväki ja arvovieraat herkuttelevat. Tutkijan mukaan tämmönen oli keskiajalla Suomessa yleistä.

New Scientist kertoi vuosi sitten tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen, joka elää luksuselämää, kadottaa kyvyn empatiaan. Tällainen kohtalo saattaa olla myös poliitikolla, joka alkujaan "tavoittelee" tasa-arvoa ja hyvää kaikille.

Lasse Lehtinen kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnissaan, että Nicaraguan päämies, entinen sandinistisissi Daniel Ortega on nousemassa miljardöörien luokkaan. Breznevin jäämistöstä löytyi "kolmatta kymmentä loistoautoa". Kuuban Fidel Castro eli luksuselämää, mutta näytteli johdonmukaisesti "vaatimatonta kansanmiestä". Populismia?

Suomessa tämmöstä ei tapahdu, eihän. Näytteleekö Soini populistia? Olisiko populisti semmonen henkilö, kuvitellaan, joka on jo kivunnut valtakunnan kakkospaikalle, mutta haluaa vielä korkeammalle ja ryhtyy näyttelemään olevansa presidenttiainesta?

Haastattelin 1969 Togon presidentti Gnassingbe Eyademaa, armeijan kersanttia, joka oli tullut valtaan sotilasvallankaappauksella. Ulkoministeriön protokollapäällikkö halusi auttaa ja nauhoitti haastattelun ja sain sen myöhemmin paperilla. Näin, jotta "nauha ei joudu vääriin käsiin eikä sitä käytettä osoittamaan "kuinka illiterate presidentti on".

Miten Koivisto sanoi: niin on, jos siltä näyttää.

Keskiajalla Suomessa oli niukkuutta ja eriarvoisuutta - ihan niin kuin nytkin. Uusi hallitus yrittää nostaa maan jaloilleen. Selvä enemmistö vaaleilla valitusta eduskunnasta on hallituksen takana. Hesarissa on uutinen: "AKT vilauttaa Sipilälle lakkoasetta". Liiton puheenjohtaja syyttää hallitusta "mafiahenkisestä uhkailusta". Käviköhän puheenjohtajalle freudilainen lipsahdus: ei Sipilä johda mafiaa - se oli Amerikan kuljetusalan liiton puheenjohtaja "Jimmy" Hoffa, jolla oli yhteyksiä mafiaan.

P.S. Iloista Juhannusta! Rouva ja minä matkustamme Bhutaniin. Lukase Satun blogi!



tiistai 26. toukokuuta 2015

Äänimaisema: kiehtova, nautittava, tappava

Julkaisin koskaan ensimmäisen blogini 12.11.2013. Mikään ei muutu: julkaisen nyt koskaan ensimmäisen 100. blogini.

Tässä on ollut vähän vastoinkäymisiä: potkulaudasta puhkesi takarengas eikä vieläkään ole ilmoitettu, että se olisi paikattu. Ja Rouvakin sanoi, että Potkulautamies saa käydä Prismassa hakemassa uusia perunoita, kalaa ja tiskikonenappuloita. Ei auttanut muu kuin kuin kävellä Prismaan. Meiltä Prismaan reitti kulkee yli Vanhankaupungin lahden ja Viikin luonnonsuojelualeen reunaa.

Vuosi sitten samaan aikaan, kun kevät oli parhaimmillaan, tuomet kukkivat ja linnut lauloivat, Ihmettelin nuorta miestä, joka pyydysti kaloja stereokuulokkeet korvillaan. Kuunteli varmaan Sibeliuksen Finlandiaa.

Mikään ei muutu. Nyt kuljin samaa reittiä kävellen. Ja taas kevät oli parhaimmillaan. Nautin kukkivien tuomien tuoksusta ja lintujen laulusta. Ryhmä pieniä ihmisiä oli kerääntynyt tarhatädin opastuksella nurmikolle - iloisia, eläviä lapsia. Nuori nainen istui nurmikolla ja maalasi. Kävelin lähelle ja kysyin: saako katsoa? Halusin nähdä mitä hän maalaa: vihreän nurmikon ja lehteen puhjenneen puun.

No, taiteilija ei kuullut kysymystäni, mutta huomasi sitten, että joku on tullut lähelle. Taiteilija otti napin pois korvastaan ja kysyi: Tä? Kysyin, saako katsoa? Taiteilija laittoi napin takaisin korvaansa ja vastasi samalla, että joo. No, eihän hän äänimaisemaa maalannut, luulisin. Mikään ei muutu.

Tämmöstä melankolista tekstiä pukkaa. Eikä ole yhtään ihme. Illalla, kun olin nukahtamassa, uneni keskeytti avonaisesta ikkunasta kuulunut raivoisa moottoripyörän melu. Aamulla ajattelin, että olenkohan lihonut, kun vyötä ei millään meinannut saada kiristettyä viimeiseen reikään. Luin Hesarin ja syy selvisi:

Ruotsalaiset ovat tutkineet, että melu voi kasvattaa vyötäröä. "Melu voi lisätä henkistä rasitusta ja kortisolin eritystä. Hormonin arvellaan liittyvän kehonrasvan kertymiseen vyötärölle."

Tarvitaan perusteellinen muutos liikennevalvontaan: nopeuksien sijaan pitäisi valvoa desibelejä. Ihmisiä kuolee vyötäröön kertyvään rasvaan huomattavasti enemmän kuin ylinopeuksiin.

Hittoon nämä linnunlaulut ja prätkien pärinät: kuulokkeet korville ja kuulen sen mikä minua miellyttää. Tämmönen skootteri naapurilla olisi ihan kiva, näkyy, mutta ei kuulu:


perjantai 15. toukokuuta 2015

Kehitteillä vähäpäästöinen hybridi-ihminen

Rouvalta loppui valkoviini ja rouva sanoi, että Potkulautamies saa käydä viinakaupassa hakemassa pullon valkoviiniä. Oli tyypillinen kevään tuulinen ja viileä ilmasto Helsingissä: menin bussilla. Bussissa istuin mielipaikalleni ensimmäiseen riviin niin, että suuresta etulasista näkee ulos ja on kuin itse olisin bussikuski.

No, ikkunapaikalla siinä jo istui varttunut naisihminen, joka piti käsilaukustaan kiinni. Toivotin hyvää päivää, niin kuin hyviin tapoihin kuuluu. Rouva piteli entistäkin lujemmin laukustaan kiinni eikä virkannut mitään, ei koko matkan aikana. Minä ajattelin, onkohan tämä ihminen kokeiluversio kehitteillä olevasta hybridi-ihmisestä.

New Scientist viestittää toukokuun ensimmäisen numeron etusivulla: Geneettisesti manipuloitujen ihmisten aikakausi on alkanut. Viime kuun lopussa kiinalaiset tiedemiehet ilmoittivat, että he ovat onnistuneesti manipuloineet sikiön DNA:ta. Sillee!

Hesari taas kirjoitti muutama päivä sitten tiedesivuilleen otsikon: "Elämä toimii vaikka sähköllä". "Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijat ovat löytäneet vesistä ja maaperästä jo toista tuhatta mikrobia, joiden voi sanoa joko syövän tai hengittävän sähköä."

Kaikki elämä perustuu elektroneista saatavaan energiaan. "Ihmiset ja muut eläimet saavat elektroneja ruoasta pilkkomalla sokeria." "Sähkömikrobit vaihtavat elektroneja suoraan ympäristönsä mineraalien kanssa."

Eikö ole ihmeellistä, että ihmisessäkin olevista soluista 95% on bakteereita. Kenenkään suolisto ei toimisi ilman hyviä bakteereita - pilkkovat ruoan sokeria elektroneiksi. Huonomahaisia hoidetaankin jo siirtämällä heille bakteereita parempimahaisten kakasta. Eikös olekin tasa-arvoista ja oikeudenmukaista.

Ahaa! Ratkaisu ympäristöongelmiin löytyykin näistä sähkömikrobeista. Ihminenhän maapalloa saastuttaa. Manipuloidaan ihmistä geneettisesti ja vaihdetaan mahan bakteerit sähkömikrobeihin. Ajatelkaa, eikö olisi ihmeellistä, voisi loikoilla hiekkarannalla tai saharassa ja aina silloin tällöin lusikoida hiekkaa suuhunsa.

Ihmisiltä kyllä loppuisi aiheet, mistä puhua. Sähkömikrobit eivät niin kuin kasvit tarvitse aurinkoa elektronien irrottamiseen. Säillä ei olis väliä, eikä hiekan maustakaan paljon puhetta piisaisi. Suolen toimintakin olisi vähäinen puheenaihe.

Hiekkaa syövä hybridi-ihminenkin tarvitsisi nestettä. Sitä saa vaikka viinakaupasta. Minä tulin rouvalle ostamani viinipullon kanssa kassalle ja kuulin, kun henkilökunta keskusteli, että olisi se mukava, jos ihmiset näyttäisivät henkkarinsa pyytämättä. Ymmärsin ja näytin henkkarini. Oli kiva, sain palkinnoksi, en pussilista hiekkaa, karkin. Kato kuvasta:



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Voi Hyvät Hyssykät!

Tulipa mukava soitto kännykkään: Levillä naapurimökissä lomiaan viettävä rouva ilmoitti, että tänä kesänä meiltä tulee joukkue Kittilän ihmiset ry:n hyväntekeväisyysgolfiin. "Ei me rouvat hyvin osata pelata, mutta olemme päättäneet pitää hauskaa. Ja eikös joukkueella pidä olla nimi. Meidän joukkueemme on Hyvät Hyssykät."

Kittilän ihmiset ry:n idea lyhyesti: Levi on hyvä paikka lomailla. Kittilä on suuri kunta. Vuodessa on aikoja, jolloin matkailijat eivät tule Leville. Kittilässä on ikäihmisiä, jotka eivät koskaan olleet yöpyneet hotellissa (pitääkö tuoda omat lakanat?). Kun Levillä ei ole matkailijoita, yhdistys tuo Kittilän ikäihmisiä sinne virkistäytymään ja kuntoilemaan.

Eikös olekin hyvä ajatus: vanhukset virkistäytyvät, löytävät kavereita eikä homma maksa yhteiskunnalle mitään. Tätä mieltä oli oululainen Kalevakin, joka pääkirjoituksessaan toivoi, että samanlaista toimintaa syntyisi muuallakin Suomessa. No, niinhän minäkin ajattelin ja yritin kertoa ajatuksesta Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajalle. Heti kun hän kuuli sanan Levi, hän tokaisi, että "hyvä yritys" ja löi luurin korvaani. Ressukka varmaan haaveili vielä DDR:stä ja ennakkoluuloi, että olin kapitalistien renki ja  markkinoin Levin palveluita.

Voi Hyvät Hyssykät! Vuonna 1969 olin Ghanassa. Siirtomaa-ajan Kultarannikko oli itsenäistynyt 1957. Maan itsenäisyyteen johtanut Kwame Nkrumah oli kamppailun aikana englanninkielisessä lehdistössä leimattu "vapahtajaksi". Näin annettiin kuva, että jätkä luuli olevansa jumala. Itse asiassa tehtiin vain yhden sanan käännösvirhe. Akanin kielinen sana tarkoitti vapauttajaa, ei Jeesusta.

Eikö ole jännä juttu, että yhdellä sanalla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset asiat näkee. Levistäkin, hissihankinnoista, on yli vuosi käyty kampanjaa mediassa. Siinä rytäkässä Kittilän kuntapäättäjät on leimattu pelleiksi. Kampanjan johtohahmo on Eeva-Liisa Hynynen, vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Suomen Kuvalehteen - tänäkin vuonna lehden nettiversioon jo ainakin 14 juttua. Eeva-Liisaa tietysti ottaa päähän, että hänen kaverinsa Anna Mäkelä erotettiin kunnanjohtajan virasta.

Suomen Kuvalehti on Kittilä-jupakassa luonut kuplan: Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys vetosi kantansa perusteluiksi Suomen Kuvalehden kirjoitukseen. Valtuustossa Hille Kuusisto perusteli kantaansa Suomen Kuvalehden kirjoituksella, Levin Matkailukeskus Oy:n tutkintapyyntö valtakunnansyyttäjän apulaiselle perustui Suomen Kuvalehden kirjoitukseen. Lapin Kansa siteeraa mielellään Suomen Kuvalehteä.

Suomen Kuvalehti siteeraa mielellään professoreita: Valtion pitäisi ottaa Kittilä holhoukseen. No, professoreita on monenmielisiä ja ainahan voi löytyä yksi, joka on kanssasi samaa mieltä. Turussa on professori ja Tampereella on professori.

Olin 1970-luvun alussa Dakarissa matkalla Guinea-Bissauhun. Olin noin vuotta aikaisemmin tehnyt juttuja radioon ja ohjelman televisioonkin Sahelin kuivuudesta. Yleisradio pyysi, että tekisin juttua kuivuudesta: ei ollut enää kuivuutta ja odotettavissa oli hyvä sato. Tämähän oli hyvä uutinen, mutta kauan kesti, että pääsi julkisuuteen.

Iltalehdessä oli viikko sitten lauantaina kokonaisen aukeaman laajuinen kirjoitus Levin tapahtumista. "Kerrankin asiaa eikä vain mielipiteitä". Kun juttu julkaistiin, ajattelin, että tästähän nousee häly. Voi Hyvät Hyssykät, ei ole Suomen Kuvalehti, ei Lapin Kansa eivätkä MTV3:n "tutkivat journalistit" reagoineet millään tavalla.



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015050219615835_uu.shtml

maanantai 4. toukokuuta 2015

Lahjoitetaan Yön susille potkulaudat

Voi nökö. Taas tehtiin rouvan kanssa kukkaset. Olimme, niin kuin aina maanantaisin aamupäivällä, jumpassa Arabian Pilatesstudiolla. Meillä on kiva ryhmä, pysynyt samana lähes kaksi vuotta - juttu luistaa. Joitakin meistä, niitä jotka tulevat autolla ja kyllä niitäkin, jotka kävelevät kotoaan pari sataa metriä, harmittaa meidän katuosuudellamme jo pitkään puuhasteltu kaukolämpötyö.

- Siinä käy pari ukkoo kerran kaks viikossa kääntymässä. Nyt on homma muuten saatu tehtyä, putketkin peiteyty soralla, mutta tien päällystys on tekemättä.

No, tästähän keskustelu vain laajeni. - Olimme muuttaneet uuteen asuntoon. Asunnon seinät oli maalattu maalarinvalkoisiksi. Väri ei meitä miellyttänyt ja maalasimme seinät mieleisiksimme. Taloyhtiö teki huoneistossa joitain korjauksia, mutta poistuessaan korjausmiehet rikkoivat seinää. Seinä piti korjata ja korjauksen jälkeen maalata. Maalarit tulivat ja vetivät sen maalarinvalkoiseksi. Miksi ette maalaa meidän värillämme? "Papereissa lukee, että maalarinvalkoinen."

Tässä vaiheessa minäkin rohkaisin itseni ja kerroin jumpparyhmälle, että ilmeisesti on semmosia, jotka pelaa varman päälle, että ei tule erehdyksiä. Tämmönen ihminen toimii pulloja ja tölkkejä automaattiin kierrättäessään ja säännöksiäkin valvoessaan näin: Automaatti ilmoittaa: Pohja ensin. Tyyppi työntää pullon pohja edellä automaattiin ja sen jälkeen tuleekin ilmoitus: Paina palautuskuitti. Tyyppi painaa ja sitten tulee ilmoitus: Odota kuittia. Tyyppi odottaa. Sitten tulee ilmoitus: Ota kuitti. Tyyppi ottaa kuitin. Ja taas kone ilmoittaa: Pohja ensin.

Tyyppi laittaa toisen pullon koneeseen pohja edellä. Ja sillä lailla. Ja samaa tahtia eteenpäin. Tekee niin kuin käsketään. Hommaa riittää ja aikaa kuluu.

No, eihän kukaan oikeesti tällä lailla pullojaan palauttele. Kaikkihan sen tietää, että syöttää kaikki pullot ja tölkit ja vasta sitten alkaa painella nappia.

Pariisissa kävellessä aina silloin tällöin nenään tulee ihana tuoreen leivän ja paistosten tuoksu. Tuoksu tulee kadun varrella olevien pienten leipomoiden avoimista ovista. Suomessa kadun varsilla ei ole leipomoita, säännöt sanoo niin. Ei leipäkauppiaat Hakaniemen hallissakaan saa leipoa ja paistaa leipää.

Kukkaset rouvan kanssa teimme Dylanissa. Menimme pilateksen jälkeen lounaalle. Söimme alkuun salaatit. Haimme noutopöydästä pääruuan ja kesken ruokailun rouva kysyi, haenko meille lasin vettä. "Kyllä kiitos." Pöydästä noustuaan hän kääntyi takaisin ja ihmetteli: - Katso!  Ruusu!

Siinä se oli ollut keskellä pientä pöytää, ruusu, kaiken aikaa ja odottanut huomiota.


P.S. Potkulauta melkein unohtui koko jutusta: Yön sudet pyrkivät Berliiniin, motskareillaan. Suomen kautta matkaan on päässyt kaksi - viisumit Saksaan oli kunnossa. Jos olisin tiennyt, olisin mennyt rajalle vastaan ja lahjoittanut äijille potkulaudat. Potkulautajengi antaa niin paljon myönteisemmän ja rauhaa rakastavamman imagon kuin moottoripyöräjengi. Ajattele: tuhansia potkulautailijoita Moskovassa vuotuisessa tapahtumassa. Olisi rauhoittava näky.