tiistai 28. huhtikuuta 2020

Saunatontustako viranhaltijan apulainen


Lonkkani leikattiin ensimmäisen kerran Porvoon sairaalassa. Siitä on kohta kaksi vuotta. Kuntoutin lonkkaani tunnollisesti, mutta se ei kuntoutunut. Kävely ontui ja sattui. Valitin. Ja kun olin aikani valittanut lonkkaani valitin Potilasvakuutuskeskukseen. Valitukseni hylättiin. Päätöksen perusteluissa todetaan, että leikkauksessa lonkkamaljan asemoinnissa "pyritään noin 40 asteen inklinaatioon ja noin 20 asteen anteversioon".

Leikkauksen jäljiltä lonkkani kupin anteversio oli normaalia vähäisempi (noin 5 astetta), mutta "kuitenkin niissä rajoissa mikä tulkitaan hyväksytyksi kupin asemoinnin osalta". Kupin etureuna voi aiheuttaa proasjänteen ärsytyksen. Minulla se aiheutti, eikä kipu ja vaivat olleet minulle "hyväksyttävissä rajoissa".

Lonkkani korjausleikattiin Peijaksessa noin 5 kuukautta sitten. En vieläkään kävele normaalisti. Tämä tapahtui nyt koronakaranteenissa: Laahustin kotipihalle kävelylenkiltä. Oli ihana kevätpäivä. Pihalla iloisesti leikkiviä lapsia. Noin 2-3 vuoden ikäinen naapuri opetteli ajamaan pyörällä. Kehuin, että "sinähän olet taitava ja osaat hyvin pyöräillä". "Minä, vaikka olenkin kohta 76 vuotta, opettelen kävelemään."

Tämä karanteeni korona-aikana kuluu sisällä teleision ääressä ja lueskelemalla. Pikkulapsille luetaan  iltasatuja: metsiä, joissa hiippailee menninkäisiä ja haltijoita Iän myötä lapset oppivat lukemaan itse. Minäkin luen, koronakaranteenissa ahkerasti, lehtiä: niissä kirjoitetaan tarinoita virastoviidakosta, jossa asuu viranhaltijoita. Tänään luin, että Vihriälän toimikunta sai kun saikin ministeriöltä pyytämänsä tiedot.

Suuresta maailmasta, sieltä mistä Aku Ankkakin on kotoisin, tulee kertomuksia kaikkien haltijoiden äidistä, ylimmästä viranhaltijasta. Olen sitä mieltä, että hänen tuekseen pitäisi Suomesta lähettää saunatonttu. Tonttu kertoisi ylimmäiselle haltijalle suomalaisesta saunasta, jossa on niin kuuma, että koronavirus ei siellä viihdy. Kiukaan kuumille kiville heitetään vettä, joka höyrystyy ja tätä hengitetään. Saunatonttu voisi neuvoa, että heitä saunassa kiukaalle kirkasta alkoholia - hengitettynä se ehkä puhdistaisi keuhkot. Toimiihan se puhdistusaineena muillakin pinnoilla.

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Kakkaat mitä kokkaat

Olemme koronakaranteenissa. Selailin Hesarin uusinta kuukausiliitettä ja luin otsikon: "Sofi Oksanen kakkaa pääsiäisruokaa". Luin uudestaan. Jutun otsikko oli tietysti, että "kokkaa pääsiäisruokaa". Juttuja julkkiskokeista ja julkkiksista kokkaamassa on kuitenkin niin runsaasti, että ei kiinnostanut lukea.

Meitä opastetaan paljon muutaman sanan viisauksilla: Parempi katsoa kuin katua, tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, oppia ikä kaikki, olet mitä syöt, tieto on valtaa, jne... Minä lisään listaan ihan omatekemän: Kakkaat mitä kokkaat.

Luigi Pirandello kirjoitti 1917 näytelmän "Niin on, jos siltä näyttää".  Tätä on käytetty kuvaamaan poliitikkojen lausuntojen ja todellisuuden suhdetta. Näytelmän otsikko kertoo paljon muustakin. Esimerkiksi johtajan on hyvä näyttääkin johtajalta ja usein se, että vain näyttää tuntuu riittävänkin.

1969 osallistuin kutsuttuna vieraana Afrikassa erään valtion presidentin syntymäpäiville. Päivänsankarin perhe ja lähipiiri saapuivat juhliin pitkässä loistoautojen letkassa. Juhlat näyttivät presidentin synttäreiltä.

Kiersin Afrikassa toimittajana monta kertaa yhteensä muutaman vuoden. Olin toimittajana myös Helsingissä (Työväen Sanomalehtien Tietotoimisto). Opin kokemuksesta ja vuonna 1975 perustin oman yrityksen. Yritykseni toiminta-ajatus oli tiivistää päätöksentekijöille tieto heidän yrityksensä toimintaan vaikuttavista muutoksista ympäristössä. Asiakas päätti, millaista tietoa hänelle seurataan. Siinä oppi, että tieto on kuin raha - se kasaantuu. Pitää ymmärtää, mitä haluaa tietää.

Myin yritykseni vähän ennen 2000-luvun alkua. Asiakkaita oli useissa maissa.  Maailman 500 suurimmasta yrityksestä 160 oli asiakkainamme.  Suomessa myös järjestöt käyttivät palveluitamme. Kansa-yhtiöt ei ollut koskaan yritykseni asiakas. Muistelen vieläkin, kun yritin myydä Kansa-yhtiöille palveluitamme ja minut ohjattiin tapaamaan miestä, joka vastasi heidän kansainvälisistä toiminnoistaan, "Poika, me täällä Kansa-yhtiöissä tiedämme kaiken, Me emme tarvitse tietoa."

Myöhemmin yhtiön kansainväliset toiminnot kaatoivat Kansa-yhtiön. Sen mukana Suomesta katosi punapääoma: Suomen Työväen Säästöpankki, Rakennuskunta Haka ja moni muu.

Tähän sopii vielä yksi ohje: "Isännän saappaanjälki pellon lannoittaa". Olin vuonna 1973 toimittajana Oulussa, Pohjolan Työssä. Tapasin Tauno Tönningin, joka omisti Pohjois-Suomen suurimman rakennusyrityksen. Edellä olevan toteamuksen lisäksi, hän kertoi, että "kaupunginjohtajan pitää tienata, maaherran pitää tienata ja minullekin pitäisi jotain jäädä".

Katsoin jokin aika sitten televisiosta dokumentin ensimmäisen maailmansodan synnystä. Siinä näin kuinka Itävalta-Unkarin keisari korkeassa töyhtöhatussaan tepasteli seurueensa keskellä. Mies oli muutenkin hyvin koristeltu arvomerkeillä, prenikoita rintapieli täynnä. Minulle tuli mieleen riikinkukko. Lintujenkin  maailmassa urokset on turhamaisia.

Ihmisten maailmassa pukeudutaan lisäksi aatteiden ja oppien kaapuihin. Historia opettaa: Näissä kuteissa on kasvanut kirkkoruhtinaita ja kommunistidiktaattoreita - ja terroristeja.