Matkustin vuonna 1969 tamperelaisen kaverini Filip Donnerin kanssa Länsi-Afrikkaan. Halusin kokea millainen on ns. kolmas maailma. Fippe tutustui afrikkalaiseen musiikkiin.
Isäni veli varoitti: siellä on vaarallista, ota pistooli mukaan. Höpö, höpö. Tässäkin tapauksessa neuvoja oli henkilö, jolla ei ollut kokemusta Afrikasta, ainoastaan massamedian kautta saatua tietoa, Väkivallasta ja onnettomuuksista on helppo tehdä uutisia.
Matkustin Senegaliin ja sieltä edelleen rannikkoa pitkin etelään ja itään Nigeriaan. Sierra Leonessa yksi uusista kavereistani kutsui minut vierailulle kotikyläänsä. Istuin ohuoneen nojatuolissa. Kyläläiset kävivät tervehtimässä. Ovensuussa seisoskeli 2-3 vuoden ikäinen lapsi sormi suussa ja kallisteli päätään. Aikansa minua ihmeteltyään tyttö rohkaistui, käveli luokseni, tökkäsi sormella poskeeni ja juoksi iloisesti nauraen takaisin ovensuuhun.
Jos tyttö ei ole vielä lentänyt ulos tältä pyörivältä vauhtipallolta, niin hän täyttää kohta 60 vuotta. Toivottavasti hän on tyytyväinen kokemaansa. Minä olen jo yli 80-vuotias. Olen tyytyväinen: olen tavannut ihmisiä eri puolilla Eurooppaa, Etelä- ja Pohjois- Amerikassa, Aasiassa sekä useammalla matkalla Afrikassa. Ihmiset ovat ystävällisiä. Emme me halua sotia. Lulen, että haluaisimme auttaa - olemmehan tällä pallolla kaikki naapureita.
Jotain elämässämme tällä pallolla on olut ja on perusteellisesti pielessä: johtajat. Venäjäkin tappaa ihmisiä Ukrainassa ja vaatii siitä palkaksi maa-alueita. Luulisi, että Putinilla on riittävästi aluetta hoidettavanaan. Venäjä on pinta-alaltaan maapallon suurin valtio: 17,1 miljoonaa neliökilometriä.
Vielä hullumpaa on, että Venäjän ortdoksisen kirkon pomo on kutsunut Putinin eritysioperaatiota "pyhäksi sodaksi" Tämän voi selittää vain sillä, että Putin on paholaisen apulainen, joka rakentaa maanpäällistä helvettiä Ukrainaan.
No, historia on täynnä uskonsotia ja niissä on kuollut miljoonia ihmisiä. Eikä tästä aiheesta enempää. Sotien lisäksi meidän aikaamme luo epävarmuutta Yhdysvaltain presidenti. Trump on saksalaisen siirtolaisen lapsenlapsi. Hän haluaisi saada Nobelin rauhanpalkinnon.
Ehdotan, että Trump toimen miehenä kutsuisi kokoolle ydinasevaltojen johtajat neuvottelemaan ydinaseista luopumisesta. Jos tämä onnistuu, keskusteluja voisi jatkaa kaikenlaisen aseellisen rähinöinnin lopettamiseksi tällä pallolla. Vuonna 2021 maailman puolustusmenojen arvioidaan olleen noin 2100 miljardia USD - tällä hetkellä enemmänkin. Rahoille olisi parempaakin käyttöä.
Viime päivinä olen ihmetellyt: kuka tietoviisas on sanut ajatuksen, että käytössä vuosia toimineisiin maidon ja muidenkin nesteiden kartonkitölkkeihin on lisätty muovikorkit. Eihän tällä isossa kuvassa ja pitkässä juoksussa ole merkitystä: jos ilmastonmuutos etenee ja tästä pallosta tulee ihmiselle elinkelvoton, maan saattaa periä humanoidiropotit, jotka eivät juo maitoa.
Ja sen pituinen se.
Matkustin vuonna 1969 tamperelaisen kaverini Filip Donnerin kanssa Länsi-Afrikkaan. Halusin kokea millainen on ns. kolmas maailma. Fippe tutustui afrikkalaiseen musiikkiin.
Isäni veli varoitti: siellä on vaarallista, ota pistooli mukaan. Höpö, höpö. Tässäkin tapauksessa neuvoja oli henkilö, jolla ei ollut kokemusta Afrikasta, ainoastaan massamedian kautta saatua tietoa, Väkivallasta ja onnettomuuksista on helppo tehdä uutisia.
Matkustin Senegaliin ja sieltä edelleen rannikkoa pitkin etelään ja itään Nigeriaan. Sierra Leonessa yksi uusista kavereistani kutsui minut vierailulle kotikyläänsä. Istuin ohuoneen nojatuolissa. Kyläläiset kävivät tervehtimässä. Ovensuussa seisoskeli 2-3 vuoden ikäinen lapsi sormi suussa ja kallisteli päätään. Aikansa minua ihmeteltyään tyttö rohkaistui, käveli luokseni, tökkäsi sormella poskeeni ja juoksi iloisesti nauraen takaisin ovensuuhun.
Jos tyttö ei ole vielä lentänyt ulos tältä pyörivältä vauhtipallolta, niin hän täyttää kohta 60 vuotta. Toivottavasti hän on tyytyväinen kokemaansa. Minä olen jo yli 80-vuotias. Olen tyytyväinen: olen tavannut ihmisiä eri puolilla Eurooppaa, Etelä- ja Pohjois- Amerikassa, Aasiassa sekä useammalla matkalla Afrikassa. Ihmiset ovat ystävällisiä. Emme me halua sotia. Lulen, että haluaisimme auttaa - olemmehan tällä pallolla kaikki naapureita.
Jotain elämässämme tällä pallolla on olut ja on perusteellisesti pielessä: johtajat. Venäjäkin tappaa ihmisiä Ukrainassa ja vaatii siitä palkaksi maa-alueita. Luulisi, että Putinilla on riittävästi aluetta hoidettavanaan. Venäjä on pinta-alaltaan maapallon suurin valtio: 17,1 miljoonaa neliökilometriä.
Vielä hullumpaa on, että Venäjän ortdoksisen kirkon pomo on kutsunut Putinin eritysioperaatiota "pyhäksi sodaksi" Tämän voi selittää vain sillä, että Putin on paholaisen apulainen, joka rakentaa maanpäällistä helvettiä Ukrainaan.
No, historia on täynnä uskonsotia ja niissä on kuollut miljoonia ihmisiä. Eikä tästä aiheesta enempää. Sotien lisäksi meidän aikaamme luo epävarmuutta Yhdysvaltain presidenti. Trump on saksalaisen siirtolaisen lapsenlapsi. Hän haluaisi saada Nobelin rauhanpalkinnon.
Ehdotan, että Trump toimen miehenä kutsuisi kokoolle ydinasevaltojen johtajat neuvottelemaan ydinaseista luopumisesta. Jos tämä onnistuu, keskusteluja voisi jatkaa kaikenlaisen aseellisen rähinöinnin lopettamiseksi tällä pallolla. Vuonna 2021 maailman puolustusmenojen arvioidaan olleen noin 2100 miljardia USD - tällä hetkellä enemmänkin. Rahoille olisi parempaakin käyttöä.
Viime päivinä olen ihmetellyt: kuka tietoviisas on sanut ajatuksen, että käytössä vuosia toimineisiin maidon ja muidenkin nesteiden kartonkitölkkeihin on lisätty muovikorkit. Eihän tällä isossa kuvassa ja pitkässä juoksussa ole merkitystä: jos ilmastonmuutos etenee ja tästä
pallosta tulee ihmiselle elinkelvoton, maan saattaa periä humanoidiropotit, jotka eivät juo maitoa.
Ja sen pituinen se.
