En ole viime aikoina ollut ahkera blogien kirjoittaja. Olen ajatellut, että kirjoitan, kun jaksan potkulutailla. Kuntoni on kohentunut ja noin viikko sitten kokeilin potkulutailla: mieli virkosi, mutta leikattu lonkka rasittui liikaa. Käyn kaksi kertaa viikossa Nordic Healthissä lihaskuntoutuksessa: rasitusta ei saa olla liikaa, mutta sopivasti.
Vielä toistaiseksi liikun ostoksille pikku Pösöllä ja julkisilla. Viime viikolla kävin Munkkivuoren Dextrassa (nyt Pihlajalinna) lääkärissä. Samalla sain sopivan tilisuuden poiketa marketissa hakemassa "hapankorppuja ja Koskenlaskija-levitettä". Munkkivuoren ostoskeskuksen pihalla on leikkipaikka lapsille. Äiti nosti noin 2-3-vuotiasta paikaa rattaista: "Mennään leikkimään." Lapsi tähän päättäväisesti: - Kauppaan! "Eikö kuitenkin mentäs leikkimään !" - Kauppaan! Etkö sinä halua leikkimään?" - Kauppaan, kauppaan!Minäkin tykkään käydä kaupassa. Se on sosiaalinen tapahtuma: samassa tilassa on paljon ihmisiä samoilla asioilla. Muutama päivä sitten Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea Stokkalta suomalaisia keitettyjä jokirapuja. Stockmannin herkku oli ihan sekaisin. Uusi omistaja rakensi vanhan tilalle uutta. "Heillä on kokemusta kaupasta ja tästä tulee hyvä" tyytyväinen henkilökunta kommentoi tilannetta. Asiakkaat kyselivät: missä on lihatiski, missä on kalatiski.
Minunn ostoslistassani luki myös"salviaa". Olin kiertänyt vihannespuolen yrttitiskin jo pariin kertaan, kohdalle osui toinen asiakas: -En ole löytänyt salviaa, kerroin. Tämä toinen asiakas jätti ostokärrynsä ja kiersi vihannesosastoa. Kohta hän pysähtyi ja hihkaisi: - Täällä on yksi. Ja sitten vielä: - Tämä on parempi !
Hän toi minulle salvian. Kiitin: - Kyllä Stockmannilla palvellaan hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti