Tasan viikko sitten, torstaina 3. lokakuuta, olimme Pariisissa: rakas perheeni Satu ja minä, tyttäremme Anniina ja Annamari puolisoineen sekä heidän lapsensa Eleonor ja Eino. Minua ilahdutti, että pikkusiskoni Minna-Liisakin ( 70v) oli mukana 80-vuotissynttäreilläni.
Juhlimme syntymäpäivääni seilaamalla Pariisin keskustassa Seine-joella, Meille oli lounas katettu pöytään aivan laivan keulassa. Ruoka oli herkullista: ja sitä oli riittävästi: alkuun champagne, maistupala, alkuruoka, pääruoka, juusto, jäkiruoka sekä kahviherkut,Isoista ikkunoista avautui hienot näkymät Pariisin keskustaan. Einokin 4v ilmoitti nauttivansa lounasmatkasta laivalla Seinäjoella.
Perjantaina 4.10. meillä oli uudet juhlat: Eleonor täytti 10 vuotta. Nautimme päivän kunniaksi lounaan Pariisin keskustassa sijaitsevassa kiinalaisessa ravintolassa - Ellan mieliravintolassa, Empire de raviolis. Ruoka oli hyvää ja meitä kohdeltiin lämpimästi.. Synttärisankari on vakiasiakas ja talo toi pöytään aterian päätteeksi kakun, jonka keskelle sytytettiin kynttilä, joka säkenöi kuin ilotulitusraketti. Minulle ihan uusi ja jännittäväkin kokemus.
Lounaalta jatkoimme juhlamatkaa autoilla Givernyyn, minne meitä houkutteli Claude Monetin koti, puisto ja lummelampi. Olimme varanneet majoituksen Le Bois aux Cerfsiin, meille ennestään tuttuun paikkaan, joka on erillisiä mökkejä, iso piha, lapsille leikkipaikka telineineen sekä uima-allas. Alueella juoksee vapaana kanoja, pari kukkoa sekä riikinkukkoja.
Automatka Givernyyn sujui mukavasti: Einon isä Sami ajoi. Lasten matkamusiikin hän oli koonnut kappaleista, jotka Eleonor ja Eino olivat vuorotellen valinneet, kumpikin yhden kerrallaan. Kivaa musiikkia, hyvä matka ja iloista seuraa.
Ennen majoittumista synttäriporukka ehti vielä tutustua Givernyn lähellä olevaan linnaan: Chateau dela Rocheguvon. Majapaikkaan pääsi klo 16.00 ja niin me menimmekin: lapsilla oli kiire uimaan.
Perjantaina juhlaporukkaan tuli mukaan myös Minna-Liisan aviomies Aki. Meitä oli sitten 10 hankeä.
Lauantaiksi olimme varanneet liput Monetin puistoon. Menimme paikalle noin klo 9 aamulla ja nautimme koko aamupäivän käveleskellen ja nauttien syksyisen puiston väriloistosta. Minä puiston kapeilla käytävillä kävellessäni otin tukea rollaattorista. Hyvin jaksoin. Sääkin oli kaunis. Vettä mtkamme aikana satoi vasta sunnuntaina, kun ajoimme lentokentälle matkalla kotiin.
Kotona synttärijuhlat jatkuvat ensi maanantaina: Eino täyttää 5 vuotta. Onnea Eino !!!!
Elämä On Ihanaa!
Siis pitkästä aikaa "eksyin" Sinun sivuille....aivan ensimmäiseksi, Onneksi Olkoon ....olemme päässeet jo näin pitkälle - iässäkin - tässä elämässä, itse täytän reilun kuukauden päästä 77 , joten perästä tullaan... Luin tämän vuoden kommentit ja olisin lukenut vielä lisää, tuntui, kuin olisit lopettanut kesken....? Meillä ei vain enää kovin matkustella, Pekka ei jaksa kävellä, korkeintaan Cittarissa ostoskärryn kanssa.... monta eri vaivaa on kertynyt, joten vie voimia....Mutta, mutta....muistatko, kun olimme kaikki Levin "nuoriso" alle seitsemänkymppisiä ja menossa suuntaan ja toiseen, ei mikään vaivannut eikä hidastanut...jos jonnekkin haluttiin mennä, sinne mentiin,, nyt olen antanut naapurin nuorelleparille (ehkä n 45 vuotiaita) golfkärryn ja bäkin, en jaksa lähteä kiertämään, ei jaksa ei...mailat ja palloja olen säästänyt, - jos - tässä omalla pihalla edes jaksaisi putata, tehdä sen verran tuonne pihan perälle kuoppaa... tai käydä harjoituspalloja lyömässä seuran kentällä.....Pekka pitää kyllä oman kentän ruohon lyhyenä, ajelee sellaisella päältäajettavalla vähän turhankin usein.... ei jaksaisi hänkään enää kävellä tuntia edestakaisin... mutta kuoppiin palatakseni, muutimme tähän 6 vuotta sitten ja siitä saakka olen niistä kuopista haaveillut...ja ei taaskaan tänä kesänä... ostin sellaisen harjoitusteltankin, johon voi lyödä, aukasin tänä kesänä kaikki levälleen terassille, mutten saanut koottua.... Kaikenlaista tekemistä on riittänyt kyllä... Fasaaneja ja pikkulintuja olen ruokkinut ja fassuja on toistakymmentä ja pikkulintuja n 40 , 5 sorsaa ja yksi pesue harakoita ja muutama vanha varis pyörinyt sen verran tontilla, että toisen naapurin pikkukoiria on käytetty lääkärissä vatsavaivojen takia, kun eläinlääkärin mielestä ovat syöneet linnunkakkaa... tuolta tienvarsilenkeiltä ei ilmeisesti mitään mukaan tartu....mutta pitää lopettaa ruokkiminen....olen suunnitellut ottaa tilalle kissan.. Mutta tässä se taas kesä meni ja vuodet vierii ja jalan nousu hidastuu...itsellä ei tässä muuten kummoisia sairauksia, kuin kaikkea muuta tekisin, mutten halua siivota eli laiskuus... Ja Kittilän Ihmisillä kaikki hyvin, taas menossa vaihe, että kunta tukee toimintaa kiitettävästi ja hallitus siellä jaksaa touhuta tapahtumia...itse käväsin apuna yhtenä päivänä tanssiaisten aikaan, kun ei ollut oikein tekemistä ja halusi jutella ihmisten kanssa...muuten hoidan edelleen yhdistyksen kirjanpidon ja olen sanonut, että kun huomaatte, että kynä ei pysy kädessä, niin vaihtakaa tekijää... minun luvalla... Mutta mukavia synkkäreitä sinne lasten lapsien parissa, ja nehän se on meidän elämän suola....Ja Sadulle myös jaksamista, eteenpäin mennään, päivästä toiseen, kaikesta huolimatta... Sydämellisesti terveisiä, terveisiä t. Annikki
VastaaPoista