Iloinen posti jakoi joulukortit

Rouva sanoi taas muutama päivä sitten, että "Potkulautamies saa viedä roskat". Järjestin jo valmiiksi lajitellut jätteet kannettavaksi roskiin: Yhdessä pussissa sekajätteet, toisessa kartonki, kolmannessa muovit, neljännessä biojätteet, viidennessä lasitölkit ja niiden metallikannet eroteltuina. Kuudes, iso paperipussi oli kaikkein painavin - siinä meni yli viikon lehdet kierrätykseen. Jätteisiin kannettava lehtikasa oli painava pussi. Lehtien kevyt sisältö helpotti kantamista.

Tällaisen kantamuksen ja leikkauksesta vieläkin toipuvan lonkkani kanssa laahustin taloyhteisömme pihan poikki roskakatokselle. Vastaan käveli naapuritalon asukas, mies yli keski-iän, joka minut nähdessään antoi neuvon: - Potkulaudalla olisit jo perilllä!

Kyllä on mukava, että naapurit juttelee keskenään. Me toivotimme Hyvää Joulua! Minä lupasin, että ensi vuonna jalka jo kestää potkulautailla.

Olen tänäkin vuonna vaalinut joulunviettomme perinteitä, ainakin yrittänyt. Yli 40 jouluna olen ostanut Rouvalle Mon Cheri karkeja, kirsikkaliköörillä maustettuja suklaakonfehteja. Mon Cheri suklaakonfehdit tulivat meidän jouluumme Rouvan lapsuuden jouluista: varmaankin yli 50 vuoden takaa. Tänä jouluna en löytänyt niitä Arabian kauppakeskuksesta. Ajattelin, että Stokkan Herkusta löydän ne helposti kuten aikaisempinakin jouluina. En löytänyt.

Kysyin henkilökunnalta. Sain vastauksen: - Niitä ei nyt löydy mistään. Mon Cheri suklaakonfehtien myynti on kielletty. Minut ohjattiin palvelutiskile, jossa oli tarjolla suklaatryffeleitä monenlaisilla täytteillä: shampanjalla. kir royalilla, rommilla....Ostin niitä jouluksi (kuten kuvasta näkyy).

Suklaakonfehtien epäonnistuneen metsästyksen jälkeen ei ollut yllätys: että kuulin autoradiosta  (Yle Helsinki) kuinka vanha naisihminen suri syvästi sitä että ei saa tänä talvena ruokkia puutarhassaan pikkulintuja. Hän kertoi, että on aikaisempina talvena ripustanut rivitaloasuntonsa puutarhaan kaksi talipalloa. Kissan kanssa hän on kylminä talvipäivinä katsellut ikkunasta pikkuisten lintujen puuhia. Molemmat ovat nauttineet näkemästään.

Ei tämä joulu pelkkiä kieltoja ole. Uutuutena joulupukin seurana maata kiertää Coca Cola-rekka. Ja kyllä viime päivinä on tapahtunut ihan mukaviakin, mieltä lämmittäviä asioita:

Tänään on tupruttanut vähän lunta ja lumena se on säilynytkin - saamme valkean joulun. Elämme vuoden pimeintä aikaa. Pari päivää sitten tulin kuntoutuksesta kotiin myöhään iltapäivällä. Keskellä pihaa postin sähköpyörä odotti postinjakajaa. Kurja sää pyöräillä: pimeetä, tuulista ja märkää loskaa. Yllätyin, kun rapustamme pihalle tulikin hyvin, hyvin iloinen nuori postimies. Eikä miehellä ollut edes lakkia päässään.

Aloitin keskustelun: - Vuoden kiireisin aika ?

-  Teen ylitöitä. Tälle alueelle tulee paljon joulukortteja. Tähän aikaan päivästä on mukava jakaa postia. Lapset ovat ehtineet koulusta kotiin. Kun postiluukusta laittaa nipun postikortteja, sisältä kuuluu lasten riemukkaita kiljahduksia: Posti tuli ja joulukortteja!