Perillä Pariisissa ihastelimme nykyaikaa - Suomen televisioiden uutislähetyksetkin näkee netissä, niin täällä Pariisissakin. Uutisissa oli kattava reportaasi Estonia-onnettomuudesta, kaikissa uutislähetyksissä, olihan onnettomudesta kulunut tasan 20 vuotta. Rouva pyysi sulkemaan tietokoneen.
Ajattelin, että kyllä historiasta kohta löytyy ainakin viisi onnettomuutta muisteltavaksi vuoden jokaiselle päivälle. Tehokasta olisi muistella niitä kaikkia yhtä aikaa: voisimme nimetä yhden päivän vuodessa kaikkien onnettomuuksien päiväksi. Minusta juhannuspäivä olisi ihan hyvä.
Pariisissa päivämme ovat olleet aurinkoisia. Jos Ranska olisi puolue, niin poliittiset vastustajat voisivat kutsua ranskalaisia yksinkertaisiksi ihmisiksi, ihan niin kuin Amerikan maalla kymmeniä vuosia sitten poliittiset vastustajat sanoivat presidentistä: - Ei pysty tekemään kahta asiaa yhtä aikaa, pureskelemaan purukumia ja ylittämään katua.
Pariisilaisissa on paljon semmoisia, jotka eivät näytä ulospäin, että pystyvät tekemään kahta asiaa yhtäaikaa: aika vähän on niitä, jotka näyttävät osaavan kävellä ja puhua kännykkään yhtäaikaa, saatika sitten lähettää tekstiviestejä kävellessään. Kyllä suomalaiset on paljon fiksumpia. Meillähän poliittiset ratkaisutkin on "fiksuja".
Syvällinen suomalainen kansanviisaus sanoo, että kehitys kehittyy. Ajatelkaa, eikö ole ihmeellistä, että ensin keksittiin pyörä ja sitten toinen pyörä ja sitten niitä yhdisteltiin ja saatiin polkupyörä. Äitini kertoi vanhaa juttua Raahen maaseudulta: Akka oli nähnyt ensimmäisen kerran polkupyörän. Akka kauhistui ja juoksi turvaan lähimmän talon pirttiin. "Piru tuli tiellä vastaan!"
Eikä tästäkään tapahtumasta kovin pitkä aika ole, sata vuotta. Mitähän Akka olisi sanonut, jos sitä Viikin kevyen liikenteen väylällä olisi tullut vastaan polkupyöräilijä, joka ei ohjaa käsillä pyöräänsä, vaan näpyttelee viestiä kännykkäänsä ?
Nämä ranskalaiset ovat teknisesti aika kehittymätöntä porukkaa. Rouvan kanssa, vaikka kuinka yritämme tirkistellä, emme havaitse terasseilla juuri kenelläkään kännykkää. Ihmiset vaan tuijottavat toisiaan ja juttelevat. Kyllä on niin viime vuosituhannelta. Yksi selitys tähän voi tietysti olla se, että muotitietoiset ranskalaiset eivät kehtaa tuoda vanhoja kännykkämallejaan julkisille paikoille.
On kuitenkin yksi asia, jossa pariisilaiset ovat edellä aikaansa: täällä näkee paljon potkulautailijoita.Tietysti lapset potkulautailee. Mutta täällä aikuiset miehetkin potkulautailevat, naiset potkulautaulevat ja täällä olen nähnyt tapauksen, että isä, äiti, isoäiti ja lapset potkulautailevat yhdessä, koko perhe potkulautailee, isoisäkin potkulautailee.
Pariisi on kiva kaupunki, ainakin potkulautailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti