lauantai 4. lokakuuta 2014

Herrojen kapina Kittilän juntteja vastaan

Rouva sanoi, että nyt mennään lounaalle l`Arbre a`Cannelleen. Pieni ravintola lähellä Pariisin kasvitieteellistä puutarhaa, hyvää yksinkertaista ruokaa ja aina lounasaikaan täynnä. Pari päivää sitten tarjoilijatar oli luvannut, että hän opettelee suomenkielen niin, että kun seuraavan kerran tulemme voimme keskustella suomeksi. No, eihän sitä kahdessa päivässä kukaan opi.

Tovin odottelun jälkeen saimme pöydän. Viereisessä pöydässä lounastaan lopetteli kaksi pariisilaista, minuakin vanhempaa herrasmiestä. Meille tuli vilkas keskustelu murteellisella englannilla. Sanoin käyneeni Pariisissa usein ja että tykkään kaupungista. Tähän toinen pariisilainen: - Minäkin tykkään Pariisista, mutta sinä varmaan tykkäät enemmän. Olen syntynyt täällä ja elänyt täällä koko elämäni ja nähnyt myös Pariisin nurjan puolen.

Minäkin tykkään Suomesta, mutta olen nähnyt senkin nurjan puolen. Golfkentällä pörssiyhtiön entinen toimistusjohtaja kehui työtään: mikään ei maksanut mitään, kaikki meni firman piikkiin. Yksi yrittäjä laskutti valtionyhtiön pääkonttorin ikkunoiden pesusta - ei niitä pesty, laskutettiin vaan. Oululainen rakennusyrittäjä kertoi ongelmistaan: - Maaherran pitää tienata, kaupunginjohtajan pitää tienata ja meillekin pitäisi jäädä jotain viivan alle.

Vanha suomalainen "kansanviisaus" sanoo, että herran pelko on viisauden alku. Oli muuten iso juttu, jos sukuun tuli oikein maisteri.

No. Nyt nämä oikein oppineet ovat tunkeneet itsensä ammattiyhdistysliikkeeseen, puoluetoimistoihin ja tottakai valtion ja kuntien hallintoon. Yksi kriteeri päästä virkaan on tutkinto. Eikä aatteella oikeastaan ole väliä, kunhan tulee virka. Muistan kuinka junttasin yhden julkkiksen SDP:n töihin. Hän uhkaili, että jos "SDP ei ota, menen kokoomukseen". Tämä näistä aatteista.

No, mennään nyt sitten Kittilään. Muutin sinne 5 vuodeksi vuonna 2007. Rakastin ja rakastan edelleenkin Kittilää ja sen ihmisiä. Koviakin kokeneet kittiläläiset eivät valita. Levi on menestystarina.

Ammattiyhdistysliike liittojensa kautta ja varmaan vähän meidän yhteisellä, valtion rahalla, ovat olleet mukana kehittämässä Leviä. Kiitos siitä. Onhan näistä ay-johtajista joitakin  sivujuonteita. Ei Jorma Reinikään aina ihan korrektisti käyttäytynyt. Onhan se niin, että kun "suuri pomo" tulee alkukantaisten lappilaisten pariin, niin millään ei oikeastaan ole mitään väliä.

Taisi kuitenkin viime syksynä PRO:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä karata mopo hanskasta raskaiden illanviettojen jälkeen: Erotti Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaren. Kaupunginjohtajan poikana ja oikeusoppineena perusteli erottamista sillä, että Palosaaren esittämän ja toisen hissitarjouksen välillä on merkittävä hintaero. Melko epämääräistä kieltä lainoppineelta.

Tässä on turha mennä kaikkiin yksityiskohtiin, vääristeltyä tietoahan voi lukea vaikka Suomen Kuvalehdestä. Totean kuitenkin lyhyesti: Miksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys, lakia sekin on opiskellut, valehtelee kunnanhallitukselle. Kysykää vaikka KRP:n rikostarkastaja Marie Vuorivirta-Heikkiseltä.

Sitäkin voi kysyä, miksi Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö väittää, että kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja vapaatoimittaja Eeva-Liisa Hynynen eivät olisi kavereita. Tässä olisi Hekalle, Henrik Ehnroothille (Otavan hallituksen puheenjohtaja) tutkimisen paikka. Heka onkin viisaasti muuttanut Pariisiin.

Ihan lopuksi kirjoitan tähän asiaa, jota Antti Rinne enkä minäkään ymmärrä. Tuolihissejä tilattaessa toimittajan antama hinta on lähtölaskenta useiden vuosikymmenten projektille. Levin tapauksessa näyttää siltä, että Rinteen valitseman toimittajan rakennuskustannukset nousevat samalle tasolle Palosaaren esittämän vaihtoehdon kanssa.

Tärkeintä hissihankinnassa on jälkihuolto. Rinteen porukan valitsemalla hissillä ei ole maahantuojaa, jolla olisi kokemusta tilatusta tuolihissistä. Rinteen porukan tilaamalla hissitoimittajalla  ei ole Suomessa varaosavarastoja.

Hyvä herra Antti Rinne, koska ilmeisesti hintaero ei voinut olla syy Palosaaren erottamiseen ja Kittilän, pienen lappilaisen kunnan elämän sotkemiseen, mikä se oli ? Jos sinussa on miestä, niin kerro.

Meille, rouvalle ja minulle, syntyi tänään ensimmäinen lapsenlapsemme, Eleanor. Eleanor syntyi Pariisissa ja kasvaa Pariisissa. Oikeastaan minusta näin on hyvä
.

2 kommenttia:

  1. Totuus on kyllä vielä tarua ihmeellisempi siihen nähden, mitä olemme julkisuudessa saaneet muutamien lehtien taholta lukea ja Lapin Radion puolesta kuulleet...mutta niin kuin kunnanvaltuuston kokouksessa viimeksi eräs valtuutettu totesi, media ja virkamiehet eivät päätä kunnan asioista....ja viimeinkin meillä on päättäjät, jotka ottavat päätösten teon omiin käsiin, kipuilujen jälkeen, ja lopettavat kuvion, että kj ja 2-3 muuta päättää kunnan asioista....oma taistelunsahan siinä on, että vanhoja perinteitä saadaan muutettua, mutta muutos tulee....

    Mutta nauttikaa siellä kaukana, kaukana uudesta elämän tuoneesta prinssessasta ja tapaamisiin Levillä....

    VastaaPoista
  2. Antti Rinne ei ole ainoa jolla on pallo hukassa, tällä menolla jollaki on kyllä kohta pallo jalassa. Hyvin kirjoittaa Potkulautamies Pariisista (Y)

    VastaaPoista