Kyllä me suomalaiset olemme lahjakas kansa, älyttömän taitavia. En ole missään koskaan nähnyt niin monipuolisesti lahjakasta ihmistä kun bussissa no 68 matkalla Arabianrannasta keskustaan. Olin matkalla Stokkalle: Rouva oli sanonut, että Potkulautamies saa hakea Stokkalta, nyt chiliöljyä.
No. Kun olin istahtanut penkkiin huomioni kiinnittyi nuoreen äitiin, joka toisella kädellään piti kiinni lastenvaunuista ja toisella älykännykkää korvallaan ja puhui lauantain juhlista ja muista tärkeistä asioista eikä keskeyttänyt puhetta edes bussista poistuessaan: kallisti päätään ja tuki olkapäällä puhelimen korvaansa vasten ja lykkäsi vaunut ulos bussista ja jatkoi puhumista ilman taukoa.
Eikä "langan" toisessa päässä, kuka lie, saanut suunvuoroa ollenkaan. Taisi tulla pitkänmatkan puhumisen ennätyskin. Monta kilometriä.
Semmosta hoppua pitää. Helsingin Kampissa Metroon pääsee liukuportaita rauhallisesti laskeutumalla. Korkeusero portaiden yläpäästä alapäähän on lähes 30 metriä. Portaissa on 334 askelta ja portaiden pituus 65 metriä.
Minä seison jonon jatkona aina ylhäältä alas omalla askelmallani ja aina vasemmalta pyyhältää ohi ihmisiä, joilla on kiire - suurin osa kävelee, mutta aina joillakin on tosi kiire ja ne juoksee. Osaamisen Suomen ennätys taitaa olla miehellä, joka juoksi liukuportaita alas ja luki samalla kännykästään uutisia tai tekstiviestejä tai jotain muuta tosi kiinnostavaa.
Tähän on hyvä muistuttaa, että metrojunia tulee ja menee 5 minuutin välein.
Porvoon Suvisoiton teema tänä kesänä on Just be, ole vain. Suvisoiton suunnitellutta kapellimestaria "häiritsee eniten jatkuva kiire ja sitä kautta tapahtuva näkökentän supistuminen" (HS).
Potkulautailin Sörnäisiin ja otin kuvan metroaseman rullaportaista. Kotimatkalla jalkakäytävän lähes tukki joukko lastentarhalaisia. Opettaja pyysi lapsia antamaan tietä Potkulautamiehelle. Minulla ei ollut kiire ja jäin juttelemaan. Lapset odottivat valojen Hämeentien ylittävälle suojatielle vaihtuvan vihreiksi.
Opettaja kertoi, että kohta osa lapsista lähtee vanhempiensa kanssa kesälomalle. Parijonon alkupäästä yksi tarhalainen kommentoi tätä: - Me lähdemme shoppailemaan!
Toinen muksu jonon puolivälistä innostui hihkaisemaan: - Mekin lähdetään shoppailemaan!
Kyllä tuon kiireen rajan huomasi viime viikolla etelä-Suomen reissulta palatessa....se on tuossa Keminmaassa, rampista ylös, nelostiellä Rovaniemeä kohti käännyttäessä.....
VastaaPoista