Isännän saappaanjälki pellon lannoittaa

Vanha kansa tietää sanoa, että "kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta....". Kaupunki on urbaani luontoalue ja ainakin meillä Arabianrannassa tiedetään, että Potkulautamiehestä kevääseen ei ole päivääkään.

Rouva sanoikin, että Potkulautamies saa hakea kaupasta papuja - ne sopii hyvin lisukkeeksi karitsan paahtopaistin kanssa. Tämä oli sunnuntaina. Aurinko paistoi ja koska oli sunnuntai, liikkeellä oli paljon nuoria perheitä: lapset potkupyörillä ja potkulaudoilla, isommat polkupyörillä, ihan pienet lastenvaunuissa ja -rattaissa.

Valoisa ja iloinen päivä.

No, tänäänkin paistoi aurinko ja sain käydä kaupassa. K-supermarket Arabian kauppakeskuksessa on saanut uuden kauppiaan. Uusi kauppias on myllännyt marketin: tuotteita on muutettu uusille hyllypaikoille, tuotevalikoima on muuttunut, mielestäni paremmaksi. Henkilökunta on iloista porukkaa ja auttaa mielellään.

Kehaisin kauppiaalle tapahtuneita muutoksia. "Kuuntelemme asiakkaita." Olen kassalla kysynyt henkilökunnan mielipiteitä uudesta kauppiaasta. Tykkäävät: "Meidän kaikkien yllätykseksi, kun kassoilla oli ruuhkaa, kauppias tuli auttamaan." "Positiivinen ja elämämyönteinen ihminen."

Oululainen yrittäjä ja aikanaan Pohjois-Suomen suurin rakentaja Tauno Tönning opetti minua 1960-luvulla, että se on "isännän saappaanjälki, mikä pellon lannoittaa".

Kittilässä Sirkan Kaupassa, kun kaupan kassa kommentoi mielipidettäni, kuulin 10 vuotta sitten ensimmäisen kerran sanan "niinpä".

Niinpä!

P.S. Kävin K-supermarketissa kysymässä lupaa ottaa valokuva. Samalla kyselin henkilökunnalta ja muutamalta asiakkaalta, tietävätkö tai ovatko edes kuulleet yrityksestä, joka olisi mennyt konkurssiin siksi, että henkilökunta oli saamattonta ja laiskaa porukkaa. Kukaan ei ollut edes kuullut.

Ostatko banaanin kuorineen?

Rouva luki Satokausikalenteria ja sanoi, että Potkulautamies saa hakea Arabian kauppakeskuksesta espanjalaisia satsumia, mangon ja granaattiomenan. Vanha kansa sanoo, että ihminen on tapojensa orja. Totta. Matkalla kauppakeskukseen vaihdoin monta kertaa jalkaa jolla seisoin ja aina sijoitin kantapääni niin kauas taakse kuin mahdollista. Pari päivää aikaisemmin olin huomannut, että potkulauta kulkee keveämmin, kun sijoittaa painonsa eteen.

Ensimmäisen potkun jälkeen laudalle piti nyt astua uudelleen ja siirtää jalka eteen. Kyllä muutos on vaivalloista.

Aamulla olin lukenut Hesarista jutun SOK:n entisen pääjohtajan Arto Hiltusen teoksesta Johtamisesta. Hyvän pomon piirteistä "tärkeintä on empaattisuus". Eipä taida pitkässä juoksussa löytyä kovin hyviä johtajia, ei yrityksiin, politiikkaan eikä kansanliikkeisiinkään: amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ihminen, joka elää luksuksessa, menettää kyvyn empatiaan.

K-Supermarketissa kerroin kauppiaan rouvalle, että viikolla olin nähnyt Stokkalla kummallisen tapauksen. Ihan tyylikkään näköinen rouva repi kukkakaalista suojaavat lehdet pois ja sitten vasta punnitsi ostoksensa. Miehensä yritti olla näköesteenä - häpesi varmaankin. Kysyin henkilökunnalta kuinka yleistä tämä on. "Hyvin tavallista. Lehdet parantavat kaalin säilyvyyttä. Banaanitkin myydään kuorineen."

Arabian K-Supermarketissa sain tietää, että jotkut repivät ennen punnitusta keräkaalistakin uloimmat lehdet. Omenista, chileistä, paprikoistakin revitään ennen punnitusta irti osat, jotka eivät ole syötäviä, Omenassa se on se puiseva tikku, josta omena puussa riippui.

Ryhdyin tutkivaksi journalistiksi. Ostin kukkakaalin ja banaanin. Revin kukkakaalista vihreät lehdet ja kuorin banaanin. Punnitsin kaikki erikseen. Tässä tulos: Kukkakaali 1,80 euroa + lehdet 0,16 euroa ja banaani 0,16 euroa + kuoret 0,10 euroa. Banaanin ostaja säästää enemmän. Omenalla en tehnyt koetta: tikku siinä omenassa ei paina niin paljon, että vaaka sen tunnistaisi.