Ostatko banaanin kuorineen?

Rouva luki Satokausikalenteria ja sanoi, että Potkulautamies saa hakea Arabian kauppakeskuksesta espanjalaisia satsumia, mangon ja granaattiomenan. Vanha kansa sanoo, että ihminen on tapojensa orja. Totta. Matkalla kauppakeskukseen vaihdoin monta kertaa jalkaa jolla seisoin ja aina sijoitin kantapääni niin kauas taakse kuin mahdollista. Pari päivää aikaisemmin olin huomannut, että potkulauta kulkee keveämmin, kun sijoittaa painonsa eteen.

Ensimmäisen potkun jälkeen laudalle piti nyt astua uudelleen ja siirtää jalka eteen. Kyllä muutos on vaivalloista.

Aamulla olin lukenut Hesarista jutun SOK:n entisen pääjohtajan Arto Hiltusen teoksesta Johtamisesta. Hyvän pomon piirteistä "tärkeintä on empaattisuus". Eipä taida pitkässä juoksussa löytyä kovin hyviä johtajia, ei yrityksiin, politiikkaan eikä kansanliikkeisiinkään: amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ihminen, joka elää luksuksessa, menettää kyvyn empatiaan.

K-Supermarketissa kerroin kauppiaan rouvalle, että viikolla olin nähnyt Stokkalla kummallisen tapauksen. Ihan tyylikkään näköinen rouva repi kukkakaalista suojaavat lehdet pois ja sitten vasta punnitsi ostoksensa. Miehensä yritti olla näköesteenä - häpesi varmaankin. Kysyin henkilökunnalta kuinka yleistä tämä on. "Hyvin tavallista. Lehdet parantavat kaalin säilyvyyttä. Banaanitkin myydään kuorineen."

Arabian K-Supermarketissa sain tietää, että jotkut repivät ennen punnitusta keräkaalistakin uloimmat lehdet. Omenista, chileistä, paprikoistakin revitään ennen punnitusta irti osat, jotka eivät ole syötäviä, Omenassa se on se puiseva tikku, josta omena puussa riippui.

Ryhdyin tutkivaksi journalistiksi. Ostin kukkakaalin ja banaanin. Revin kukkakaalista vihreät lehdet ja kuorin banaanin. Punnitsin kaikki erikseen. Tässä tulos: Kukkakaali 1,80 euroa + lehdet 0,16 euroa ja banaani 0,16 euroa + kuoret 0,10 euroa. Banaanin ostaja säästää enemmän. Omenalla en tehnyt koetta: tikku siinä omenassa ei paina niin paljon, että vaaka sen tunnistaisi.