Monikulttuurinen bussimatka Helsingissä

Ajeltiin Rouvan kanssa Parkanon kautta Kittilästä Helsinkiin. Kotona Arabianrannassa jääkaappi oli tyhjä ja Rouva totesikin, että Potkulautamies saa hakea kauppakeskuksesta ruokaa. Työnsin potkulautaa ulos kauppakeskuksen parkkihallista. Kaksi isoa miestä nojaili seinään ja kuulin, kun toinen kysyi: - Onko tässä lähellä mitään hyvää kiipeilypaikkaa?

Ohimennen valistin ukkoja, että Arabianrannassa ehkä ei ole, mutta tuossa vieressä on kutosen ratikan pysäkki, jolla pääsee Hakaniemeen. Siellä on erilaisia järjestöjä ja virastoja - ihan hyviä kiipeilypaikkoja. Äijät murahtelivat siihen tapaan, että jatkoin matkaa pysähtymättä.

Matkalla Kittilästä Helsinkiin kuuntelimme radiota. Jos radiossa on mielenkiintoisia keskusteluja, matka etenee nopeasti. Oulun korkeudella paikallisradio toisteli, uutisetkin toistelivat emeritus presidentti Martti Ahtisaaren lausuntoa, jossa hän golfkentän laidalla kertoi olevansa suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen ja maailmankansalainen. Lausunnon oli innoittanut vilkkaana käyvä keskustelu monikulttuurisuudesta.

Toinen kannanotto, joka jäi radiojutuista mieleeni, koski lastensuojelua. Lääkäri totesi viisaasti, että hallintorakenteiden syntyminen on vieraannuttanut ihmiset todellisuudesta. Juts niin!

Suomalaisessa kulttuurissa on nyt rapuaika. Kotiinpaluumme seuraavana päivänä Rouva sanoikin, että Potkulautamies saa hakea Stokkalta neljä rapua. Menin bussilla. Matka keskustaan ja takaisin oli erittäin monikulttuurinen. Arabianrannasta rautatieasemalle bussia ajoi virolainen mies. Minä istuin mielipaikalleni eturiviin käytäväpaikalle, josta on hyvä puheyhteys kuljettajaan. Ikkunapaikalla istui suomalainen mies, mustassa puvussa musta asiakirjasalkku sylissään.

Sanoin, hyvää päivää! Mustiin pukeutunut suomalainen mies ei reagoinut millään tavalla. Sen sijaan bussikuskin kanssa meille syntyi vilkas keskustelu, liikenteestä ja kireistä aikatauluista. Tuli siinä ilmaan myös vitsi Viron neuvostoajoista: pulaa oli vessapaperista: - Äiti antoi pojalle rahaa lehden ostoon,mutta isä vei pojalta rahat ja osti niillä viinaa. Äiti moitti miestään, johon mies vastasi, että kuuleehan uutiset radiostakin. Äiti tähän: - Pyyhi sitten takapuolesi radiolla.

Mustiin pukeutunut suomalainen mies ikkunapaikalla hymyili.

Kotimatkalla istahdin odottamaan bussia penkille, jolla jo istui niin musta mies, kuten anoppi sanoisi, että surku tuloo. Meillä oli mielenkiintoinen keskustelu. Kaveri oli kotoisin Guinea Conacrysta. Häneen teki vaikutuksen, että olin tavannut ja tunsin naapurimaan itsenäisyystaistelun johtajan ja sitten presidentin Luiz Gabralin. Olimme samaa mieltä siitä, että Guinea Conacryn presidentti Sekou Toure oli surkimus.

Bussi tuli. Kuljettaja oli marokkolainen. Istuin taas mielipaikalleni. Lähestyimme Arabianrantaa. Kuljettaja kertoi, että taivaalla on tummia pilviä ja kysyi: - Onko sinulla sateenvarjo mukana?

P.S. Monikulttuuria tämäkin. Lapissa mökkejä vuokraavat moitivat ennen käytöksestä venäläisiä vierailijoita, sitten moitittiin norjalaisia, mutta nyt surkeinta jälkeä jättävät yritysten piikkiin lomailevat suomalaiset. Nämäkin tikat on ihan vaan huviksi katkottu kelvottomiksi.