sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Maailmanpolitiikan arkipäivää

Tänään on sunnuntai. Päivän sääkuva on harmaa, mutta ensi viikolla, ennusteiden mukaan, on pakkasta ja aurinkoista. Säätä onkin opittu ennustamaan melko hyvin, niin hyvin, että naapurissa Ruotsissa television pekkapoudat ovat saaneet katsojilta vihapostia siitä, että povaavat huonoa säätä: - Ennustakaa kauniita ilmoja, niin saamme paremman sään!

Säätieteilijät, vastoin joidenkin käsityksiä, eivät voi vaikuttaa tulevaan säähän. Taloustieteilijät sentään voivat, ainakin hitusen: - Kaikki indikaattorit, tilauskirjat, työllisyys ovat vihdoinkin plussalla. Tämmösen ennusteen jälkeen mieli on valoisa ja on kiva ryhtyä hommiin.

No, tänään sunnuntaina olimme Rouvan kanssa molemmat sitä mieltä, että saamme viettää leppoisan lepopäivän. Lueskelemme lehtiä, käymme saunassa, rentoudumme ja jos tulee mieleen jotain sanottavaa, niin voimme vaikka kirjoitella blogeja, ihan omaksi iloksemme.

Lueskelin Hesaria. Heti ensimmäisellä aukeamalla uutisoitiin, että "Trumpin epäillään aikovan hyväksyä ulkomailla sijaitsevien kidutuskeskusten avaamisen uudelleen". Toivottavasti tämä on ennustettu korteista eikä ole talous- eikä säätieteilijöiden arvaus.

Ulkomaat-osiossa kirjoitetaan Ranskan presidentinvaaleista, että "Korruptio on perinteisesti ollut herrojen huvia". En tiedä olisiko tämä mielipidetieteilijöiden arvaus, mutta ehdokas Fillon näyttää putoavan kisasta pois, koska hänen "väitetään käyttäneen yhteisiä varoja väärin".

Ei tarvitse olla edes tähtitieteilijä, kun voi ennustaa, että keksipä joku mitä tahansa uutta: ruudin, uskonopin, demokratian, kirjapainon, internetin, niin aina joku toinen keksii, miten sitä voi käyttää väärin, vaikka valtaan tai muuten varastamiseen.

Sunnuntai oli kääntynyt iltapäivään. Rouva sanoi, että Potkulautamies saa kirjoittaa bloginsa valmiiksi, "minä haen lähikaupasta piparjuuritahnaa". Ei ollut piparjuurta oli saintpaulioita ja ranskalaista sinappia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti