Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea Clas Ohlsonilta ompelutarvikerasian.
Menin rautatieasemaa vastapäätä olevaan myymälään ja kiersin kaupan ainakin kolme kertaa ympäri. Toisella näistä kierroksista kuulin, kun rattaissa istuva vauva alkoi vääntää itkua: isänsä oli vauvan selän takana näkymättömissä hyllyrivin takana keskustelemassa myyjän kanssa. Katsoin vauvaa silmiin, hymyilin ja vilkutin. Hetken aikaa vauva tarkkaili ja hymyili takaisin.
Jonkin aikaa me ilmehdimme, vilkuttilimme ja hymyilimme toisillemme. Vanhahko nainen meinasi ohittaa meidät, mutta minä pysäytin: - Moro. Nyt olisi sinun vuorosi. Voitko jatkaa vauvan kanssa?
Nainen ryhtyi iloisesti hommiin: - Jos vauva alkaa itkeä, minä huudan sinut takaisin!
Seuraavana päivänä potkulautailin Hämeentietä Arabian kauppakeskukseen. Kutosen ratikka oli lähdössä pysäkiltä Arabiankadulta kääntyäkseen sitten Hämeentielle. Ratikan ovet olivat jo kiinni, kun iäkäs nainen yritti nopeuttaa kävelyään, ei apuvälineitä, mutta vaikeasti käveli. Ajattelin, että vanhus yrittää ehtiä ratikkaan.
Ratikan kuljettaja ajatteli samalla tavalla, odotti, aukaisi oven ja kun vanhus oli ehtinyt turvallisesti kyytiin, lähti matkaan. Vanhukselle tuli varmaan hyvä mieli, minulle ainakin tuli ja kun vilkutin ja peukutin ratikan kuljettajalle, huomasin, että hänellekin tuli hyvä mieli.
P.S. Meidän pihapiirin taloissa on viime viikkoina etsitty syitä vesivuotoihin. Pihassa on ollut meneillään monta työmaata yhtä aikaa. Otin niistä valokuvia ja liitän ne tähän otsikolla: Meidän pihan työmaat !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti