Haimme Rouvalle karvalakin Tallinnasta

Rouva sanoi, että lähdetään Tallinnaan hakemaan karvalakki. Rouva oli aikaisemmin tänä vuonna lyhennyttänyt turkkinsa Tallinnassa ja päättänyt teettää ylijääneistä palasista itselleen karvalakin.

Lähdimme karvalakin hakuun syyskuun 1. päivänä ja olimme perillä Tallinnassa vähän puolenpäivän jälkeen. Haimme karvalakin - hyvin oli tehty. Olimme varanneet itsellemme myös hemmottelua: rouvalle kasvohoidon ja hiusten värjäystä, minulle jalkahoidon ja hiustenleikkuun.



Meille jäi aikaa ennen hoitojen alkua istuskella terassilla ja seurata ohi kulkevia ihmisiä. Ohi kulki vanhempiensa kanssa lapsia, joilla oli kiiltävälippaiset lakit päässä ja sylissä kimppu kukkia, melkein kuin uudet ylioppilaat olisivat tulossa lakkiaisista. Ei, lapset vanhempiensa kanssa eivät juhlineet koulun loppumista vaan sitä, että koulu oli alkanut.

Kotona Helsingissä googletin, että maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa (16%) on lukutaidottomia, 64% heistä naisia. Maapallolla on 11 maata, joiden aikuisesta väestöstä yli 50% on lukutaidottomia. Vähintäinkin yhtä hyvä syy juhlaan kuin päästötodistus on se, että koulu alkaa.

En älynnyt ottaa kuvaa juhlapukeisista lapsista kukkakimput kädessään. Rouvan kanssa menimme alkuillasta ravintolaan ja selläkin heitä oli, koulun alkua juhlivia perheitä. Sain kuvankin.

P.S. Kotimatkalla, kun nousimme laivaan, vieressämme nuori äiti lykkäsi pientä vaaleatukkaista vauvaansa lastenvaunuissa ja aina, kun jonon kulku hidastui tai pysähtyi, itämailta tulleet matkailijat ihailivat lasta ja napsivat kuvia. Minäkin otin kuvan.