Terveisiä Posti-mummolta

Kävimme rouvan kanssa Parkanossa anoppia tervehtimässä. Anoppi juhli 90-vuotissynttäreitään muutama vuosi sitten ja on edelleenkin nällikkä ihminen. Heti kohta, kun olimme päässeet perille, rouva ja anoppi yhdessä laativat ostoslistan: Potkulautamies saa hakea marketista oltermannia, kermaa, pari pullaa, suodatinpusseja, extrapalvikinkkua ja kevätesikon.

No, eihän K-marketissa kevätesikkoja ollut. Piti mennä paikalliseen kukkakauppaan. Kerroin kauppiaalle, että tultiin Helsingistä anoppia tapaamaan ja nyt pitäisi saada Inkerin keittiön ikkunalle kevätesikko.

- Nämä kevätesikot on jo senverran aikaa kukkineet, että ei ne enää kauaa kestä. Ei niitä Inkerille voi viedä. Mutta meillä on tässä toisenlaisia, ei kevätesikoita, mutta esikoita kuitenkin.

Kauniita kukkia. Piti vielä päättää minkä värisiä. Kauppias mietti: - Mikähän se Inkerin mieliväri onkaan.

Kukan kertakäyttöpurkkikin piti kääriä kauniiseen paperiin. Kauppias aloitti käärimisen, mietti hetken: - Ei Inkeri tällaisista kiiltävistä papereista tykkää, pitää vaihtaa.

Myöhemmin iltapäivällä lähdimme ajelemaan takaisin Helsinkiin. Inkeri tuli kerrostalon pihalle saattamaan, vilkutti ja jäi juttelemaan naapurinsa kanssa.

Pari päivää myöhemmin Potkulautamies sai Kittilästä postia. Kirjepaketti sisälsi Kittilän ihmiset ry:n papereita - sääntömääräinen vuosikokous on tulossa. Kirjeen taakse oli käsin kirjoitettu: "Terveiset myös Posti-mummo Marketalta !"

Iltasella kokkasimme rouvan kanssa tomaattisoppaa. Basilika oli unohtunut, mutta onneksi lähellä on Siwa. Jäljellä olevat yrtit olivat aika nuukahtaneita, mutta ajattelin, että varmaan niistä saa riittävästi makua keittoon, ainakin jos ostaa riittävän monta. Kaupan kassa katseli yrttejä: - Ovatpa huonoja. Ei näistä tarvitse maksaa.

Tomaattikeitosta tuli hyvää ja basilikaakin oli ihan sopivasti.