Kassoilla oli epätavallisen pitkät jonot. Piti tarkoin arvioida, mikä niistä keräisi rahani nopeimmin. Ei riitä, että katsoo kuinka monta jonottaa, pitää myös arvioida maksettavien ostosten määrä. Tein valintani ja menin paikalleni jonon viimeiseksi.
Jonossa lähinnä minun edelläni seisoi kaksi miestä. Toinen ei ollut ostanut mitään, mutta toinen vaikutti ihan normaalilta parin ostoksensa kanssa. Mies, joka ei ollut ostanut mitään katosikin viereiseen jonoon, josta nainen vinkkasi hänelle: tule tänne. Olivat jonottaneet varmuuden vuoksi kahdelle kassalle.
No, edelläni jonossa seisoi nyt tämä ihan normaalilta vaikuttanut mies. Ei kuitenkaan mennyt montaakaan minuuttia, kun nainen tuli täyden ostoskorin kanssa ja liittyi miehensä seuraan. "Olemme samaa porukkaa."
Jäin miettimään, minkälainen järki saa ihmisen stressaamaan itseään muutaman minuutin takia sillä, että onko kassajonossa kuudes, seitsemäs vai pitääkö pyrkiä neljänneksi. Äkkiä ajatellen eihän siinä ole mitään järkeä.
Troyat kirjoittaa Dostojevskista, että kirjailija luokitteli järjen: varsinainen järki ja näennäinen järki. Rouvan tädin viisas puoliso puhui erilaisia ilmiöitä selittäessään yliminästä ja aliminästä. Ihan hyväksytty termi oppineidenkin keskuudessa on alitajunta. En koskaan ole kuullut kenenkään käyttävän termiä ylitajunta.
No, kumpi päättää, yliminä vai aliminä ihmisen käyttäytymisen. Jos uskoo evoluutioon eikä kreationismiin, niin ihminenkin on kehittynyt jostain alkeellisesta.
Selkeästi suurin osa ihmisessä olevista soluista on bakteereja. Suolistossa niitä on suuri massa ja sieltä ne välittävät yliminälle tunnetiloja, hyvää mieltä ja krapulaakin. Kumpi oli ensin, bakteeri vai ihminen. No, tietysti bakteeri.
Mikä päättää ihmiskunnan kohtaloista, yliminä vai aliminä, järki vai tunteet. Bakteeriopin professori Pentti Huovinen kirjoittaa Lääkärilehden Vuoden kirjoituksessa 2013, että hiirillä bakteeristo säätelee myös aivojen toimintaa ja hyönteisillä lisääntymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti