Rouva, lapset, lasten poikaystävät ja Potkulautamies viettivät joulun yhdessä ulkomailla. Kaikilla tarinoillahan on alku ja loppuhuipennus. Meidän matkamme alku oli se, että toinen matkalaukuistamme ei tullutkaan perille samalla koneella meidän kanssamme. Loppuhuipennusta taas tuli ihan tarpeeksi siitä, että pitkähäntävene, joka kuljetti meitä matkallamme lentokentälle, hajosi keskelle Adamanmerta.
Onneksi veneyrittäjällä oli kännykkä, jolla sai kutsuttua avun paikalle. Jos olisimme olleet matkalla sata vuotta sitten aikana, jolloin vielä ei ollut kännyköitä, olisimme myöhästyneet lentokoneesta.
Kännyköistä juolahti mieleeni tapaus vuodelta 1965. Olin silloin New Yorkissa ja ihmettelin ihmistä, joka oli pukeutunut sukkahousuihin, seisoi kadunkulmassa ja huuteli risteyksen yli eikennelekkään. Tykkäsin, että hulluhan tuo on. Olin väärässä, hän oli aikaansa edellä. Nythän näitä itsekseen puhujia tulee Helsingissäkin vastaan tuon tuosta.
Palaan tähän joululomaamme. Lomahan tekee ihmiselle hyvää. Kun on oikein väsynyt eikä jaksa eikä oikein saa itsestään mitään irti, kannattaa lähteä lomalle. Minäkin poltin selkäni heti ensimmäisinä päivinä. Olin kyllä rasvannut selkäni aurinkovoiteella hyvin, mutta pitkää hiekkarantaa kävelessä hiki huuhtoi rasvan pois. Kohta sitten rupes irtoamaan - nahkaa.
Lomalla tutustuu myös paikallisiin tapoihin, jos välittää tutustua. Suurin osa ihmisistä ei välitä. Asuimme Koyaolla huvilassa, johon mahduimme saman katon alle koko porukka. Talon isäntä Kiti ja rouvansa Sri pitivät meistä hyvää huolta. Yhtenä iltana kiipesin hämärässä rappuja ylös toiseen kerrokseen ja siellä, keskellä käytävää, oli hirvittävä ötökkä. Minusta se näytti ainakin skorpionilta. Tartuin lähimpään käsillä olevaan astaloon, vaahtosammuttajaan ja asetin sen ötökän päälle.
Aamulla kerroin Kitille kauhunhetkistäni. Menimme tapahtumapaikalle. Siirryin kauemmaksi, kun Kiti nosti varovasti vaahtosammuttajan. Siinä se ötökkä vielä räpytteli. Kiti nappasi sen peukalon ja etusormen väliin ja hymyili: - Erittäin maukas, hyvää friteerattuna. Kiti kuljetti pullean ötökän keittiöön ja söi sen ilmeisesti itse.
Joululomamme oli onnistunut paitsi että rouva vähän sairasteli ja jouduimme käymään saaren sairaalassa. Sairaalaa, koko saaren väestöä ja turistit, yhteensä n. 5 000 ihmistä, hoiti yksi lääkäri. Lääkäri kertoi, että hän ottaa päivittäin vastaan 60 potilasta. Rouvankin tilan hän diagnosoi nopeasti, määräsi lääkkeet ja toivotti hyvää lomaa. Vastaanotolle pääsi parissa tunnissa, siellä meni jonotuksessa vajaa tunti ja hoito ja lääkkeet maksoivat yhteensä n.15 euroa. Rouva on luvannut kertoa tästä tapahtumassa lisää omassa blogissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti