Puuroryynit oli loppu. Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea puuroryynejä. Syyspäivä oli niin miellyttävä, että en pysähtynyt matkallani Arabian kauppakeskukukseen vaan potkin koko matkan Hakaniemeen ja takaisin. Olipa mukava matka. Jäi hyvä mieli. Jo kotipihassa pari ikäihmistä kokeili ja ihastui potkulautaan. Ensi keväänä meillä saattaa olla kasassa K60-potkulautajengi.
Potkulautaillessa on mukava antaa myös ajatuksen kuljeskella. Hermannin rantatiellä, kierrätyskeskuksen kohdalla, mieleeni pulpahti toimittajaurani ensimmäinen merkittävä uutinen: John F. Kennedy salamurhattiin Dallasissa. Tämä tapahtui vuonna 1963 22. marraskuuta - ei muuta kuin laakarotaatio seis ja etusivu uusiksi.
No, lähes 51 vuotta on kulunut. Olen ollut eduskuntatoimittaja. Minulla on ollut lehtimieskortti USA:ssa, Afrikassa, Lähi-Idässä. Vuonna 1975 perustin yrityksen. Haaveilin ja ajattelin, että joskus tiedon lisäksi voidaan välittää ymmärrystä. Eihän tiedolla ole mitään käyttöä, jos sitä ei ymmärrä.
Ajattelin, että jos aikoo ymmärtää yksityiskohtia, pitää nähdä kokonaisuus.
Näin minä ajattelin ja meinasin Sörnäisten rantatiellä törmätä lumikasaan. Lumiläjä ja siihen pystyyn isketty lumilauta olivat hitaasti sulava mainos. Ei Helsingissä missään muualla ollut lunta. Tosin pari päivää aikaisemmin lämpötila oli ollut pakkasen puolella ja maa paikoin hennosti valkoinen. "Onpa kauppiaalla ollut kova homma lunta kerätessään."
Kävin kysymässä: - Jäähallista.
Keinolumella Levinkin rinteitä on jo saatu laskettelukuntoon. Levin maailmancuppi on lähellä ja urheilutapahtuma onnistuu tänäkin vuonna. Toivottavasti kisayleisössä kukaan ei sekoile yhtä pahasti kuin viime vuonna.
Viime vuoden maailmancupin aikaan PRO:n puheenjohtaja Antti Rinne erotti Jouni Palosaaren. Nyt näyttää siltä, että tähän sotkuun ryhtynyt kunnanjohtaja Anna Mäkelä erotetaan - asia on esillä valtuustossa 17. marraskuuta. Valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritystä nyppii. Kukahan keksisi semmosen tiedonvälityksen, joka auttaisi ymmärtämään ihmiset uutisten takana, niin kuin Putininkin.
Lähellä Hakaniemen toria nuori nainen kysyi: - Missä on Hakaniemenkuja? Minä en osannut neuvoa eikä neuvoa osannut antaa paikalle osunut vanha pariskuntakaan. Sen sijaan meitäkin vanhempi rouva tiesi: - Se on tuo kadunpätkä tuossa, tien toisella puolella, vastapäätä.
Jäin vanhan pariskunnan kanssa vähäksi aikaa puhelemaan. Mies selvitti: - Olen asunut vuosia tuossa naapurissa enkä tiennyt missä on Hakaniemenkuja. Olen minä kuitenkin aina kotiin osannut!
Paluumatkalla muistin poiketa Arabian kauppakeskuksessa ja ostaa puuroryynit. Sain parilta vastaantulijalta myös neuvon: - Ota tuosta puusta, jossa on keltaisia siemeniä, pari oksaa, laita ne vaasiin ja aamulla ne on punaisia ja kauniita. Minähän otin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti