Minunkin Afrikkani

Kylläpä luin tänään hyvän jutun Hesarista. Sami Sillanpään pesti Afrikan kirjeenvaihtajana päättyi ja hän kirjoittaa ihmisten ennakkokäsityksistä. Ennen muuttoaan Afrikkaan Samin tuttavat olivat huolissaan "uskaltaako siellä edes liikkua ulkona?". No, ei Samia kukaan uhkaillut tai pahoinpidellyt. Etelä-Afrikassa hän jätti "kotiovet lukitsematta".

Ei Sami Sillanpään vuosi Afrikassa ihan vaivoitta mennyt. " "Pari kertaa tuli mahanpuruja ja yhtenä päivänä nuhakuume."

Matkustin Afrikkaan jutuntekoon ensimmäisen kerran 1969. Halusin käydä katsomassa mikä on paljon puhuttu kolmas maailma. Minuakin varoteltiin: "Ota pistooli mukaan". Matkoillani Afrikkaan en kertaakaan kokenut, että minua olisi uhkailtu tai että olisin ollut vaarassa.

No, ei minunkaan matkani ihan ongelmitta sujunut: uimahousuni katosivat Dakarin yliopiston pyykkinarulta.

Sami Sillanpää välitti tietoa Afrikasta. Minäkin yritin välittää tietoa Afrikasta. On kulunut lähes puoli vuosisataa. Afrikassa on tapahtunut kehitystä. Suomessa on tapahtunut kehitystä. Tiedonvälityksen teknologia on kehittynyt. Ihmisten ennakkokäsitykset vaan eivät muutu.

Käypä hoito -suositus

Rouva oli tänään aamulla tohkeissaan: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim oli twiitannut "Vetoomuksen kansallisen Käypä hoito -suositusten tulevaisuuden turvaamiseksi". "Suositusten ylläpitoon osallistuu ilman korvausta suuri joukko terveydenhuollon asiantuntijoita. Pienistä kuluista on paha leikata!"

Rouvan pahantuulisuus jatkui. Nuoret voittivat jääkiekon maailmanmestaruuden, mutta meillä ei mestaruutta juhlittu. Ajattelin lohduttaa rouvaa ja esitin, että ei ole syytä huoleen - ainahan voi kääntyä yhden asiantuntijan puoleen, jolta saa täsmäohjeet mihinkä vaivaan tahansa: esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolta voisi kysellä.

Rouva ei ilahtunut yhtään, päinvastoin. Minä pyrin selittämään, että keskittäminen on tämän päivän politiikkaa. Miksi pitäisi vaivata 1 400 terveydenhuollon ammattilaista, jos homman voi hoitaa pienemmällä porukalla Kuopiossa. Sieltä suositukset voisi laittaa sähköpostilla nettiin: ei tulisi jakelukustannuksiakaan.

Minun perusteluni eivät menneet perille. Rouva ei vieläkään piristynyt. Vaihdoin strategiaa. Palasin kannattamaan Duodecimia suositusten tekijäksi, mutta rahoitusvaikeuksiin ehdotin ratkaisuksi mielipidekyselyä.

En tunne termin Käypä hoito -suositus etymologiaa, mutta talonpoikaisjärkeni ehdottaa, että sen alkuperä on jossain 1800-luvun loppupuolella. Lääkäri kysyi potilaaltaan: - Käykö tämä hoito Teille. Jos potilas vastasi, että kyllä käy, niin hoidosta tuli Käypä hoito.

Rouva ei ilahtunut tästäkään. "Että lääkäri muka olisi kysynyt potilaalta!" Täsmensin, että kyseessä ei ollut kuka tahansa potilas vaan saksalainen ruhtinas, vallanpitäjä, linnanherra. Tässä onkin tämän uuden strategiani ydin: vedotaan vallanpitäjiin ja heidän syvimpiin tunteisiinsa: mielipidekyselyihin.

Duodecim lisää selvityksiinsä mielipidekyselyt. Keneltä tahansa ei kysellä, ainoastaan niiltä, joita hoito koskee, potilailta. Sairaalta kysytään, kävisikö teille tämä hoito. Jos potilas vastaa "Kyllä Käyp", mielipide lasketaan Käypä hoito -suosituksen tukiprosentteihin. Mikään hallitus ei voi olla rahoittamatta potilasdemokratiaan perustuvia hoitosuosituksia.

Taivaallinenkin sotajoukko ylisti Jumalaa

Rouvalla oli kiire Ultraharvinaisten sairaiden kokoukseen ja Potkulautamies joutilaampana sai luvan käydä apteekissa. Ihmiset olivat hakemassa kaikki Kela-korvattavat reseptilääkkeensä ennen vuoden loppua ja jono oli pitkä. Jono oli niin pitkä, että joiltakin aika oli loppunut kesken ja vuoronumeroita oli palautettu tarpeettomina. En ollut ehtinyt painaa nappia saadakseni oman vuoronumeroni, kun vieressä seissyt mies sanoi: - Tämä on näistä viimeinen. Hän antoi minulle vuoronumeron ja ohitin jonossa yli kymmenen ihmistä.

Olin kassalla maksanut ja lähdössä kun apteekkiin tuli sisälle kookas nuorehko mies. "On tämä niin perseestä! Missä se kone on?" Minä totesin agressiiviselle ihmiselle, että "astu pari askelta eteenpäin, niin se on nokkasi edessä ja pidä pääsi kiinni!" " Kiitos ja hyvää Uutta Vuotta ", sanoi nainen kassalla ja hymyili ystävällisesti.

No! Joulu meni. Vanha vuosi meni. Ja maapallo tekee taas uuden kierroksen auringon ympäri. Vain joitakin satoja vuosia sitten tällaisesta maailmankuvasta, että maapallo muka kiertää aurinkoa, olisi joutunut poltettavaksi roviolla.

Meillä oli perinteinen perheen joulu Levillä. Itse asiassa meillä oli viiden perheen joulu Levillä. Yhtenä iltana meitä oli koolla seitsemän perhettä: meidän tyttäret perheineen, tyttären puolison veljet perheineen, Rouvan veli perheineen ja Rouvan veljen vaimon veli perheineen. Tykkäsimme Saamen Kammin  poroillallisesta.

Niiles-Jouni joikhasi meille. Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa, että Joiku on aina ollut keskeinen saamelaisten erilaisuuden ilmentäjä. Pyrkiessään hajottamaan saamelaista uskontoa ja maailmankuvaa  papit kävivät joiun kimppuun. Eleonoralle (1v 3kk) Niiles-Jouni joikhasi hyvää elämää.

Meidän viiden perheen jouluaaton illallisella luettiin suomalaiseen perinteiseen kuuluen jouluevankeliumi.

Evankeliumissa kerrotaan, että paimenet vartioivat yöllä laumaansa. "Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja herran kirkkaus ympäröi heidät. "Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." "Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa.."

Olen kuunnellut tämän evankeliumin varmaan jo sata kertaa ja aina kuvitellut vaikuttavan näyn öisellä kedolla: paimenet, enkeli, kirkkaus, sotajoukko. Nyt minä oikeasti ensimmäistä kertaa havahduin miettimään: mikä taivaallinen sotajoukko. Onko taivaassakin sotia?

Eikös ole ihmeellistä, että maan päälläkin on sotajoukkoja, jotka ylistävät Jumalaa, kukin omaansa, tiätysti.

Hurja änkyräjahti tunturissa

Meillä on perhejoulu Levillä. Rouva sanoi, että Potkulautamies saa ajaa ja mennään rauhallisesti talvirajoitusten mukaan. Kemin ja Rovaniemen välisellä tiellä oli pitkiä pätkiä, joilla rajoitus oli 100 km/tunnissa. Ihailimme Helsingin räpäisen loppuvuoden jälkeen kaamoksen valoisuutta ja kauniisti punertavaa taivaanrantaa.

No, sitten tulikin ihan odottamaton valoilmiö: peltipoliisi otti kuvan ja varmaan tulee sakotkin. En valita, mutta nopeutta säätelevä liikennemerkki oli täysin lukukelvoton: jää ja lumi peitti sen viestin. Mutta pöljänkin pitäisi tietää: jos satasen alueella tullaan risteykseen, niin nopeus on laskettava 80 km tunnissa.

Ennen Rovaniemeä kuulimme Lapin radiosta, että poroja on vaeltanut pohjoisesta etelämmäksi, koska syksyllä oli römppä keli.

Pääsimme ajoissa ja fyysisesti ehjinä Leville. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun mieliala kääntyi römppäkelin puolelle: Suomen Kuvalehti jahtaa edelleenkin sinnikkäästi Kittilän tunturiänkyröitä. Lehti on kirjoituksillaan hakannut Kittilän kuntapäättäjiä kuin vierasta sikaa. Mistähän tämäkin sanonta on saanut alkunsa?

Vieras sika on eri laumasta. Ihmiset, niin kuin muutkin nisäkkäät, taistelevat laumansa puolesta.

Olin Kittilässä varavaltuutettu, kun Kittilä valitsi kunnanjohtaja Seppo Maulalle seuraajaa. Olin ylpeä siitä, että tunturiänkyrät valitsivat ennakkoluulottomasti virkaan naisen Kauniaisista, joka vielä lisäksi oli ollut vihreiden ehdokkaana eduskuntaan. Olin jopa suositellut hänen valintaansa. Pyydän anteeksi.  Sirkan kaupassa tapasin tänään kuntapoliitikon, naisen. Häntä valinta aina silloin tällöin itkettää. Halasimme ja totesimme: - Voi paska!

Suomen Kuvalehti kirjoittaa Päivikki Palosaaren "kaatopaikasta". Tiedot juttuunsa lehti on saanut kunnan vs. ympäristösihteeriltä, joka on ollut vihreiden ehdokkaana eduskuntaan. Kun Päivikin "kaatopaikkaa" tutkittiin, vihreä ympäristösihteeri oli paikalla ja vaati, että ei kaiveta 9 vaan 24 reikää. Mitään ei löytynyt. Nyt vihreä ympäristösihteeri vaatii, että pitää tutkia lisää, jos sittenkin löytyisi jotain.

Tässä harvinainen kuva tunturiänkyröistä piilopaikassaan. Ilmeet ovat vilpittömän hämmästyneitä. Mekö muka julkkiksia? Hyvää Joulua!

Anteeksi, olisiko teillä vähän aikaa?

Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea kaupasta piparjuurta ja tiskikonenappuloita. Menin Stokkalle ja ostin muutakin - joulu on tulossa. Kävelin ostoskassieni kanssa rautatientorille ja näin jo kaukaa, että bussi 68 oli pysäkillä valmiina lähtöön. En kuitenkaan pistänyt juoksuksi, koska tiedän, että muutaman minuutin kuluttua tulee toinen bussi.

No, ehdin odottavaan bussiin kävellenkin. Tervehdin ja kiitin kuljettajaa. Virosta meille töihin tullut kuski hymyili ja totesi: - Ei mitään. Meillä on lähtöön aikaa vielä minuutti.

Lääkäri saattaa kertoa potilaalle: - Valitan, mutta teidän lähtöönne on aikaa korkeintaan puoli vuotta.

Aina kysytään, paljonko kello on? En ole kuullut kenenkään tiedustelevan: - Mitä aika nyt on? Muutama sata vuotta sitten tähän olisi voinut vastata, jos olisi tiennyt oikean ajan: - Nyt on pimeä keskiaika.

Hesarin tiedesivuilla julkaistiin lyhennettynä luku kirjasta "Maailma pähkinänkuoressa. Kaiken ymmärtämisen käsikirja". Kirjoituksessa on aiheena yleinen suhteellisuusteoria, jonka mukaan: "Mennyt, nykyisyys ja tuleva ovat olemassa samanaikaisesti." Tämä näistä sekunneista.

Alkuräjähdyksessä maailmankaikkeus oli hyvin järjestäytyneessä tilassa. Onneksi maailma ei vielä ole täydellisessä epäjärjestyksessä, koska silloin sillä "ei olisi, minne mennä".

Kehitys on suunta epäjärjestykseen. Tänäänkin oli suunnaton epäjärjestys apteekissa. Hain Rouvalle reseptilääkkeitä ja piti ottaa vuoronumero. Apteekissa oli ruuhkaa ja vuoronumeroitakin jonotettiin. Yksi nainen seisoi koneen edessä, mieti kannattaako jäädä odottamaan ja esti muita ottamasta numeroaan. Vähän siinä joku hermostui ja "vuoronumeroita" vaihdeltiin.

Ennen ihmissuhteiden alkuräjähdystä elettiin järjestäytyneessä tilassa: - Ihminen rakasti muita niin kuin itseään. Sitten tuli pamaus ja kehitys kohti täydellistä epäjärjestystä.

Tunnelmaa ja tunnetta joukkoliikenteessä

Rouva oli käynyt kirjaston kirjapiirissä ja kotiin käveltyään totesi:- Kyllä on kauhea sää, pimeetä ja tuulee kylmästi. "Potkulautamies saa viedä roskat ulos." Pihalla naapurin rouva odotti pyörätuoliin sidotun miehensä kanssa invapirssiä: - Onpa ihanan raikas ilma!

Kurja sää on ollut syy siihen, että potkulauta on viime päivinä jäänyt talon pyörävarastoon. Olen liikkunut bussilla. Jos siristelee silmiään ja höristelee korviaan, bussissa näkee ja kuulee kaikenlaista. Tässä tilanteessa ei tarvinnut paljon siristellä eikä höristellä:

Bussi tuli pysäkille. Etupenkistä nousi vanha ihminen ja poistui etuovesta. Kun hän oli päässyt ulos, sisälle bussiin tuli keski-iän ylittänyt mies, joka kiroili niin että kaikille tuli selväksi: - Kaikenlaisia saatanan typeryksiä, perkele, ei etuovesta saa poistua.

Muutamaa päivää aikaisemmin oli tapahtunut tämmöstä: Noin 4-vuotias vesseli siirtyi vaarinsa kanssa bussin keskiovelle valmiina poistumaan seuraavalla pysäkillä. Vekara katsoi bussin etuovelle ja huusi niin että kaikki sen kuulivat: - Tosta ovesta ei saa poistua!

No, kai se on tämä yleinen ankeus ja hämärä, joka suistaa ihmisiä raiteiltaan. Matkasimme rouvan kanssa ratikalla keskustaan. Taaksemme istui mies joka oli päissään tai psykoosissa ja kiroili suureen ääneen: - Minä olen reservin luutnantti. Tyttäreni pääsi juuri ripille ja nyt sitä seurailee joku mamu. Saatanan punavihreät kommunistit.

Tunneilmasto on kuin kermakakku. Juuri nyt me lusikoimme naamaamme kakkua, jonka pohja on paistettu Ukrainassa, Pariisissa ja Lähi-Idässä. TV:stä tutut julkkiskokit asialla. Kakkutaikina on leivottu perinteiseen juureen. Lisää karvasta makua meidän omaan joulukakkuumme tuo AKT, sote, hallintarekisteri,

Kävimme Rouvan kanssa Johanneksen kirkossa joulukonsertissa. Loistava konsertti. Kiitos Laulumiehet. Kotimatkalla ratikassa rouvan viereen istui nuori tyttö. Hänellä oli kaksi isoa täyteen pakattua urheilukassia. Minusta tuntui, että hän oli liikuttunut ja ajatukset harhailivat.

Tyttö poistui ratikasta meitä ennen. Kun hän nousi lähteäkseen, kysyin: - Tuletko harkoista? Tyttö vastasi: - En. Muutan iskän luota äidin luokse. Pakkaamisessa meni kauan.

Moneen kakkuun suola ja kosteus tulee kyynelistä.

Potkulautamies raivostui liikenteessä

Nyt minä ymmärrän mistä tulee ja miltä tuntuu saada raivokohtaus liikenteessä - tai siis melkein ymmärrän. Rouvalla oli magneettikuvaus Ruoholahdessa ja potkulautamies sai olla kuskina. Arvioimme, että matka autolla Arabianrannasta Ruoholahteen kestää keskellä arkipäivää noin 20 minuuttia - varasimme matkaan 50 minuuttia. Melkein myöhästyimme: Helsingin liikenne oli ihan sekaisin.

Syynä liikenteen takkuamiseen oli pieni monttu, johon pari miestä mahtui tekemään töitä. Liikenne oli ohjattu menosuunnan kahdelta kaistalta yhdelle. No, ei tämä yksinään olisi aiheuttanut ruuhkaa, mutta liikennevalot toimivat ikään kuin kaikki muukin liikenteessä toimisi normaalisti. Vaikka sivuteiltä ei ollut ketään tulossa, pääväylän liikenne pysäytettiin punaisilla. Jonkun olisi pitänyt älytä laittaa keltainen vilkkumaan.

Englannissa liikennevalot on viisaita: kun jalankulkija pyrkii ylittämään suojatien ja painaa nappia, autolijalle syttyy punainen valo. Valo alkaa heti kohta vilkuttaa keltaista. Kun jalankulkija on ylittänyt tien, autoilija voi jatkaa matkaa.

Meillä Hermannin rantatiellä on keskellä pitkää suoraa suojatie. Jalankulkija tulee ja painaa nappia. Autoja ei kuitenkaan ole tulossa vasemmalta eikä oikealta. Jalankulkija ylittää tien ja poistuu paikalta. Kohta valot syttyvät autoille punaiseksi, jalankulkijoita ei näy missään ja autot jäävät odottamaan valojen vaihtumista vihreäksi.

Kun Potkulautamies näkee, että autoja ei ole tulossa ja potkuttelee päin punaisia, saako hän sakot? Potkulauta on jalankulkijan apuväline. Jos autoilija näkee, että jalankulkijoita ei näy ja ajaa punaisia päin, saako hän sakot? Ranskassa oli tapaus, jossa oikeus ei tuominnut autoilijaa punaisia päin ajamisesta. Oikeus perusteli päätöstään sillä, että ihminen on viisaampi kuin liikennevalot.

Helsingin liikennejärjestelyjen tavoite varmaan on, että ihmiset käyttäisivät enemmän julkisia palveluita. Minä ainakin käytän. Helsingissä julkinen liikenne toimii hyvin. Oman auton ikkunasta näkee toisia autoja ja niiden typeriä kuljettajia, joille tekee mieli näyttää keskisormea. Bussissa näkee ihmisiä.