sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Terveen talonpoikaisjärjen ministeriö

Rouva sanoi, että Potkulautamies "saa hakea minut Meilahdesta kotiin". Rouva oli ollut pari päivää hoidettavana ja tutkittavana. Ajelin sairaalaan ja takaisin iltapäivän ruuhkassa. Liikenne ei sujunut, ei vain siksi, että oli ruuhka-aika, vaan myös siksi, että Helsinki on kadunkaivajien ikuinen kaupunki.

Minusta olisi kivaa, jos joku psykologi selvittäisi kuinka katujen toistuvalla repimisellä aiheutettu sekasorto vaikuttaa kaupunkilaisten psyykkeen. Tässä olisi oiva lopputyön ja tutkielman aihe Helsingin rakennustoimen apulaiskaupunginjohtajalle.

No, olin hakenut Rouvan sairaalasta ja seuraavana päivänä ajelin Parkanon sairaalaan tervehtimään 94-vuotiasta anoppia. Matkallani ohitin monta hitaampaa ajoneuvoa. Sateessa ja vielä sateen jälkeenkin edellä ajava rekka-auto nostaa perässä ajavan tuulilasiin näkyvyttä haittaavan roiskeen. Tulee tarve ohittaa, jo turvallisuudenkin takia.

Olin muutama päivä aikaisemmin oikein lehdestä lukenut, että liikkeellä on ajatus, että autoilijoita aloitettaisiin sakottaa 1 km/t ylinopeudesta. Tilanne päällä: edessäsi ajaa  25,25 metriä pitkä täysperävaunuyhdistelmä 79 km/t ja nopeusrajoitus on 80 km/t. Ajatko perässä ja pyyhit kuraa tuulilasista vai lähdetkö ohitukseen. Päätät ohittaa ja noudattaa myös lakia. Nopeilla kaistanvaihdoilla ohitustilanne (100 metrin matkalla) kestäisi noin 12 minuuttia ja joudut ajamaan vastaantulevien kaistalla noin 16 kilometriä.

Olen saanut ylinopeussakot ohituksen jäkeisestä tilanteesta. Lohdutukseksi olisivat saaneet antaa papukaijamerkin siitä, että ajattelin liikenneturvallisuutta.

Jälkikirjoitus: Suomen hallitusta täydennettiin äsken muutamalla uudella ministerillä. Minusta olisivat voineet samalla perustaa yhden uudenkin ministeriön, terveen talonpoikaisjärjen ministeriön, mutta mistä ministeri?








sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Uusia makuja politiikkaan

Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea marketista ainekset kaalimössöön. Vein Rouvan aamulla autolla Itä-Pasilaan ja paluumatkalla pysähdyin Arabian kauppakeskukseen. Parkkihallissa hissiin käveli nuorukainen, jonka katse oli naulittu älykännykkään. - Tarvitsetko sinä kävellessäsi navigaattorin apua, kysyin. - En, luen uutisia.

Olisi se somaa, jos ei tarvitsisi katsella maisemia, ihmisiä, ei sivuun, eteen eikä taakse: älykännykkästä näkisi kaiken.

Aikaisemmin viikolla olimme Rouvan kanssa ajelleet autolla Parkanoon ja takaisin. Muutaman tunnin automatka sujuu mukavasti radiota kunnellen. Ylen Tampereen radiossa pohdittiin, kuka valitaan Pirkkalan pormestariksi. Pirkkalan pormestari - rimmaa kuin kuin Parkanon parooni.

Pormestariin suhtautuu kuin aateliseen. New York on jopa nimennyt yhden lentokentistään kapungin entisen pormestarin, Fiorello H. Laguardian mukaan. Rovaniemi puolestaan muutti Lordi-yhtyeen euroviisuvoiton kunniaksi kaupungin keskustassa Sampo-aukion Lordin aukioksi.

No, marketista ostin kolme pientä varhaiskaalta, porkkanoita ja jauhelihaa, sika-nautaa. Ostin päärynöitäkin. Hedelmien kanssa kotona täytyi tehdä tavallista enemmän töitä: sen sijaan että olisin repinyt päärynästä irti tarran "Pirkka Luomu" jouduin repimään toisenkin, "Visit my Farm", joka oli pienempi kuin postimerkki ja kiinni kovalla liimalla. Pikkutarra oli päärynäfarmarin firman mainos.

Mikä ettei. Hedelmät on oiva alusta mainonnalle. Presidentinvaali on ensi vuoden tammikuussa ja eduskuntavaalit 2019 huhtikuussa. Puolueiden olisi nyt tutkittava Satokausikalenterista mitkä hedelmät ja vihannekset ovat tuolloin ajankohtaisia ja mikä kasvis sopisi puolueen tunnusvihannekseksi. On varaa mistä valita: punakaali, valkokaali, meloni vai omena.....

Varastovihanneksista löytyy aina lanttu. Lantun kylkeen ehdokkaan hymyilevä kuva ja rinnalle teksti:"Meillä Leikkaa!"

Syötävän hyvää, maukasta mainontaa!



sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Elämä on huippua

Työskentelin ahkerasti tietokoneellani - poistelin roskaposteja - kun Rouva hihkaisi olohuoneesta: - Tässä on hyvä aihe, josta Potkulautamies saa kirjoittaa blogin. Hihkaisin takaisin ja kysyin mikä aihe. Rouva siteerasi Hesaria. "Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstjerna 1600-luvulla: poikani kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä maailmaa johdetaankaan?"

Ruotsissa lapselle jää nyt perinnöksi kruunu. Syyriassa Basar al-Assad ja Pohjois-Koreassa Kim Jong-un ovat perineet isäukoiltaan vallan.

Olemme Rouvan kanssa parin viime viikon aikana viettäneet vappua ja käyneet Tallinnassa. Tallinnassa taksikyyti on halpaa ja palvelu toimii. Helsingin länsisataman uuden terminaalin taksitolpalla sen sijaan oli pitkä jono ja kylmä tuuli ja autoja tuli harvakseen. Yksi syy siihen, että autoja ei juuri tullut tolpalle oli se, että ahneimmat matkustajat kaappasivat autoja "lennosta".

No, puolisen tuntia odoteltuamme tuli meidän vuoromme nousta lämpimään autoon tuulensuojaan. Auton radiosta kuulimme uutisen: - Fleminginkadun parkkiruututerassilla on vaikeuksia. Asiakkaat eivät alkoholilain mukaan saa kantaa kaljaansa 1,5 metriä leveän jalkakäytävän yli ravintolasta terassille. Hesarissa yrittäjä sanoo tilannetta "terveen järjen vastaiseksi typeryydeksi".

Tänään nuhainen Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea marketista paperinenäliinoja. Potkulautailin Arabian kauppakeskukseen. Kotisaarenkadulle kauppakeskuksen kohdalle oli taas ilmestynyt kaivinkone. Viime elokuussa paikalla oli kaivinkone ja lappu, että työ valmistuu syyskuussa. Lokakuun 1. päivänä oli lappu, että työ valmistuu lokakuussa. Nyt samassa paikassa tehdään taas katutöitä.

Otin kuvan. Kerroin ohikulkevalle ihmiselle, että Rouva oli keksinyt blogilleni mahdottoman aiheen ja tästä saisin siihen edes hyvän kuvituksen. Ohikulkijakin ihmetteli jatkuvia katutöitä ja sanoi mielipiteensä: - Ei päättäjiä ainakaan järjellä valita.

Varsinaiseen asiaan: Sain Sodankylästä tekstiviestin: "..mie lähen lumen perässä Kilpisjärvelle, paratiisiin, 3 viikoksi" "Elämä on huippua😍"


sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Potkulautamies peltikolarissa

Rouvalla oli pari päivää sitten Meilahden päiväsairaalassa muutaman viikon välein toistuva tiputus - lääkettä suoraan suoneen. Sain viedä Rouvan iltapäivän ruuhkassa kello neljäksi sairaalaan 24 vuotta vanhalla Volvollani, 850 GLT kaikilla herkuilla. Auto on meidän perheessämme kokenut monenlaista ja taas tuli uusia kolhuja julkisivuun.

Jo päivän aloitus oli ollut harmaa: emme osanneet irroittaa liesituulettimen suodatinta. Se kuulemma pitäisi pestä kerran kuussa. Kyllä otti päähän.

Ja sitten vähän kello kolmen jälkeen iltapäivällä olohuoneesta alkoi kuulua jatkuvasti toistuva ärsyttävä piippaus, piip, piip, piip! Palovaroittimen, katossa lähes 3 metrissä,  patteri oli loppu. Oma ja tikkaiden pituus ei riittänyt. Kyllä otti päähän.

Tuli kiire lähteä Meilahteen. Paluumatka sairaalasta Arabianrantaan oli kulkenut sujuvasti siihen asti kunnes tulin Sörnäisten rantatien ja Hämeentien risteykseen. Olin ryhmittynyt bussikaistalle: parinsadan metrin päässä oli risteys oikealle ja kotiin. Yllättäin viereiseltä kaistalta vasemmalta eteeni kääntyi Skoda. Jarrutin, mutta autot ehtivät raapaista toisiaan.

Ajoimme sivutielle tutkimaan vahinkoja. Skodan kuljettaja selosti huonolla englannilla, että hänellä oli vilkku päällä ja oikeus vaihtaa kaistaa ja että kolari oli minun syyni ja että minun tulisi maksaa hänen auonsa korjauskulut. Yritin selostaa, että ennen kaistan vaihtoa on hyvä katsoa peiliin ja varmistaa, että kaistan vaihtoon on tilaa. Kyllä otti päähän.

Skodan kuljettaja esitteli autonsa saamia vahinkoja. Minulla oli kaukolasit päässä ja ehkä sen vuoksi näin vain naarmuja ja kehotin häntä pyyhkimään naarmut vahalla. Minulla on kokemusta autoon tulleesta naarmusta: vuosia sitten Lohjalla marketin parkkipaikalla tyttäreni oli aukaissut Volvon oven niin että se kolahti keveästi viereiseen autoon. Tuli naarmu. Viereisen auton omistaja nosti mekkalan ja väitti, että hänen autonsa arvo laski tuhansia markkoja. Poliisi kehotti häntä käymään läheisellä huoltoasemalla ja pyyhkimään naarmun. No, niin tehtiin ja auto tuli korjattua, eikä sen arvo laskenut.

Skodan kuljettajan kanssa räyhäsimme puoli tuntia ja minä ainakin ajoin kotiin. Kyllä otti päähän.

Kotona palohälytin piippaili edelleen . Soitin huoltoyhtiöön. "Patterin vaihto kuuluu asukkaalle." - Rouva tulee illalla sairaalasta, onko meidän kuunneltava palohälytintä koko yö, rähisin. Soittivat päivystävälle huoltomiehelle, joka vaihtoi patterin ja irroitti vielä liesituulettimen suodattimenkin.  Kyllä oli mukava huoltomies.

Huojentuneena menin tietokoneelleni. Olin saanut sähköpostin. Volvoni takana jonossa seuraavana olleen auton kuljettaja ilmoittautui ja kertoi, että hän näki kuinka "Skoda (FKL-###) vaihtoi yllättäen kaistaa aiheuttaen näin kolarin".

Nyt Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea marketista parsaa ja kinkkua.


sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Bussissa pitkäperjantaina

Oli pitkäperjantai, potkulaudan etukumi oli alkuviikolla hajonnut kahtena perättäisenä päivänä ja potkulauta taas korjaamolla, nyt yli pääsiäisen. Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea marketista keltaisia leikkokukkia. Kävelin markettiin ja tulin bussilla takaisin.

Oli kiva kotimatka. En ehtinyt odottaa puoltakaan minuuttia, kun bussi tuli. Meitä oli bussissa vain kaksi - kuljettaja ja minä ainoa matkustaja: - Kiitos, että tulit näin pian minua hakemaan, sanoin bussikuskille. Istuin jutteluetäisyydelle etupenkkiin ja mehän juttelimme. Arabiakeskuksen kohdalla kuljettaja kertoi, että "hain tuonne nuorena töihin".

Saitko töitä? Sain: - Kärräsin kottikärryillä kapeilla lankuilla sepeliä. Oli raskasta hommaa.

Olin bussissa vain muutaman pysäkin välin. Kun poistuin, toivotimme toisillemme hyvää pääsiäistä ja löimme ylävitoset. Kyllä ihmiset on mukavia.

Olin jo ennen pääsiäistä päättänyt tätä blogia varten seurata Hesarista, minkälaiset uutiset oikeasti koskettavat. Totesin, että päivittäin toistuvat tiedot siitä, että pommeja tiputellaan, terroristit iskevät, valtioiden johtajat kättelevät toisiaan ja tarkastavat kunniakomppanioita (menisivät kaljalle ja tutustuisivat toisiinsa) eivät oikeasti ole uutisia - vain tapahtumia samanlaisten tapahtumien virrassa. Tekniikka tuo paljon "tietoa": ei lisää ymmärrystä, vanhat rituaalit jatkuvat.

Pääsiäisviikolla huomasin, että Hesarin juttusarja Leninin pitkästä junamatkasta oli edennyt Saksasta Pietariin. Lankalauantaina juttua tehosti Nikolai Babasjukin maalaus vuodelta 1970, joka kuavatekstin mukaan "esittää vallankumousjohtajan tyypillisen ylevään neuvostotyyliin". Pääsiäisviikon tiistaina juttua Leninin matkasta oli tehostanut valokuva, jossa paikallinen asukas näytti Sassnitzin rautatieasemalla, "missä Lenin kävi vessassa".

Lankalauantaina Rouva sanoi, että Potkulautamies saa hakea marketista voita ja mangoja. Palasin kotiin bussilla. Pysäkille tullessani huomasin, että bussin ovi sulkeutui ja valot vilkuttivat vasemmalle lähdön merkiksi. Kuljettaja näki, että olin tulossa, avasi etuoven, odotti ja otti minut kyytiin. Kyllä bussikuskit on mukavia.


P.S. Kevät on tullut. Meillä makuuhuoneen ikkuna on yöt auki ja tänä aamuna heräsin 06.00 siihen, että naapurin pärinäpoika käynnisti ajopeliään ja aikansa kiihdyteltyään paukutteli matkaan. Hesarissa oli pääsiäisviikolla juttu, että 20-40 prosenttia väestöstä on meluherkkiä. "Erityisesti liikenteen melu on kansanterveydellinen ongelma." Melualtistus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Missä desibelikamerat?

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kaikki päivät Hullud Päevad

Rouva sanoi, että Potkulautamies saa käydä Stokkan Hulluilla Päivillä. Olen kerran aikaisemmin eksynyt Hullujen Päivien aikana Stokkan herkkuun ruokaostoksille ja päätin, että ei enää koskaan, ei ikinä. No, en minä nytkään käynyt Hulluilla Päivillä, kävin ostoksilla Stokkalla, jossa oli Hullud Päevad, Tallinnassa. Sain käydä ostamassa alennettuun hintaan ranskalaista valkoviiniä, Chablis, Vieilles vignes 2015, 11,90 e.

Hullud Päevad oli alkanut jo Helsingissä matkalla Arabianrannasta Tallinkin terminaaliin. Virolainen taksikuski rupatteli kokemuksistaan Neuvosto-Virossa. Ihan lähelle Viron Hullud Päevad tuli Viru-hotellin KGB-museossa. Viru-hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, valmistui 1972. Suomalaiset rakensivat talon, jonka betonin vitsailtiin olevan puolet sementtiä ja puolet mikrofoneja.

Neuvosto-Virossa Viru-hotellin virallisesti ylimmässä 22. kerroksessa oli 60 hotellihuonetta, joihin majoitettiin ulkomaiset vieraat, joita vakoiltiin. Seiniin oli piillotettu kameroita ja mikrofoneja, jotka siirsivät näkemänsä ja kuulemansa hotellin salaiseen 23. kerrokseen KGB:n tarkkailijoille.

Meitä oli Tallinnan matkalla kolme pariskuntaa. Me äijät ihmettelimme KGB-museossa mihin kaikkeen yhteisiä resursseja tuhlataan. Miettikääpä nyt tarkkaan kuka ja millaisen lautasen teille kattaa: KGB-museossa näytettiin pohjasta huomaamattomasti paksunnettua lautasta, jonka sisällä oli paristolla toimiva mikrofoni. Urkittava vieras asetettiin tietylle paikalle illallispöydässä ja katossa oleva antenni siirsi jutustelut KGB:n urkkijoille.

Ja jos haluatte tietää onko ravintolanne henkilökunta rehellistä porukkaa, ottakaa oppia KGB:ltä. Viru-hotellin ravintolassa KGB saattoi asettaa asiakkaista tyhjentyneelle pöydälle kukkaron. Tarjoilija tuli siistimään pöytää, huomasi kukkaron ja jos oli epärehellinen, avasi sen: ähäkutti, ei rahaa, mutta punaista väriä naamaan.

Näin ennen. Nyt on lisäksi internet.








sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Uutisista on tullut väkivaltaviihdettä

Rouva hihkaisi olohuoneesta, että Ylen kanavilla pääuutinen on tänään ollut, että Ruotsissa "kolme koululaista on kuollut bussiturmassa". Ruotsi on lähellä, naapuri. Liikenneonnettomuudet ja onnettomuudet ovat tavallisia, taattuja aiheita uutisiin. Ihmisiä ei kiinnosta kuulla kuinka monta vaan miten.

Kirjoitan tämän siksi, että olen ihmetellyt monta vuotta Suomen tv-uutisissa kuulemaani: Kiinassa bussi on törmännyt vuoren rinteeseen. Ihmettelin vuosia sitten ja ihmettelen edelleenkin: "Mitä se meille kuuluu?"

Lähdin löytöretkelle internettiin hakusanoilla "kiina" ja "bussiturma". Tuli paljon osumia. Vuodelta 2008 löytyi MTV:n uutinen, jonka mukaan "ainakin 25 ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui Luoteis-Kiinassa sattuneessa bussiturmassa". Ylellä oli 7.10.2012 uutinen siitä, että "13 ihmistä on kuollut ja yhdeksän loukkaantunut vakavasti kahden linja-auton yhteentörmäyksessä Kiinassa". Jne.

Ympäristössämme tapahtuu paljon muutakin kuin bussikolareita, Vuonna 2015 maailmassa kuoli 5,9 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, noin 45 % heistä aliravitsemukseen. Kuukaudessa kuoli 491 667 lasta, joka päivä 16 761 lasta, joka tunti 698 lasta ja joka minuutti 12 lasta.

Nälänhätään vaikutti aiemmin ruokaviljelmien muuttaminen kaupalliseen käyttöön ja nälkää torjuttiin suurten viljantuottajamaiden ylijäämäviljalla. Energian tuottaminen autojen polttoaineeksi on poistanut ylijäämäviljan markkinoilta.

No, mutta ei 2,655 miljoonan lapsen kuolema nälkään ole uutinen, se on tilasto. Jos lapset parkuisivat samassa paikassa samaan aikaan, se olisi uutinen.

P.S. Potkulautamies jätti tänään jäljen itsestään. Ei se kauan kestänyt - katosi alle tunnissa.