Reilut puoli tuntia ja katselin lahden toiselta puolelta kaislikon yli Arabianrantaan. Olin koskemattomassa luonnossa keskellä Helsinkiä. Jos olisi ollut kiikarit olisin nähnyt Rouvan parvekkeella kukkia kastelemassa.
Perjantaina istuimme Helsingin musiikkitalossa ja kuuntelimme RSO:n konsertin. Minulle kävi niin kuin ennenkin: kuuntelin vähemmän musiikkia ja katselin, nyt kapellimestarin Sir Roger Norringtonin työskentelyä. Tuntui, että tämä lupsakka herra enemmänkin kannusti kuin johti soittajia. Koskaan aikaisemmin en ole nähnyt, että konsertin lopuksi soittajat halailevat toisiaan - heillä oli ollut kiva ilta töissä. Sir Roger johti hyvin.
Keskiviikkona lainasin Rouvan älykännykkää ja palasin luonnonsuojelualueelle valokuvaamaan mahtavia kuusia, joita edellisenä päivänä olin ihaillut. Lähtiessäni Rouva evästi: - Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Päivän uutinen toi mieleeni toisenkin suomalaisen sanonnan: "Herran pelko on viisauden alku."
Lähes 60 vuotta sitten isäni vei minut tapaamaan kaveriani. Kaverini kotipihalla oli auto, jonka moottoria lämmitti upseerin mantteli.Vieläkin muistan kunnioituksen isäni äänessä, kun hän kysyi kaveriltani: "Oliko isäsi sodassa täyseversti?"Isäni sukupolvi kunnioitti herroja. Jotkut johtajat, sekä taloudessa että politiikassa, ymmärtävät myös, että herra ei ole herra, jos ei näytä herralta: asunnot, autot ja 30 kultakelloa säväyttävät. Jahtikin olis hyvä olla.
Viikolla tuli julki tutkimus: Nokiassa Ollilan aikana "pikkupomot pelkäsivät ylintä johtoa ja kaunistelivat tuloksia". "Ylin johto erkaantui todellisuudesta. "Suomessa on nyt joukoittain elektroniikka-alan osaajia, jotka alkoivat viisastua töissä Nokialla.
Vierailullaan USA:ssa Paavi totesi viisaasti: - Nähkää pakolaiset ihmisinä. Niinpä! Ihminen se Paavikin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti